Kolmas adventti on käsillä... Kolmas adventti on Johannes Kastajan päivä. Johannes oli merkki siitä, että Vapahtaja on pian tulossa.
Tänään nukuttiin pitkästä aikaa pitkään. Näyttää myös aurinko pilkahtavan tuolla taivaalla. PItäisköhän sitä sitten ihan ulkona piipahtaa...
Mulla ei taida nyt olla tänään muuta mielessä. Löytäisinköhän tähän väliin jotain joulutekstiä...
Kuka tuntisi joulun paremmin?
Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi pehmein kätösin?
Hän koskee ruutua sormellaan
ja hiutale sulaa lennostaan,
ja pimeä ruutu valkenee,
ja tähti suurena säteilee.
Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi poskin punaisin?
Hän on omenan lihaa kokonaan,
hän on joulun tuoksua tulvillaan,
hän on torttu ja luumu ja runsaus,
hän on herkullisin aistimus.
Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi silmin hohtavin?
Hän on kynttilän liekki lämpöinen,
hän on säihky ja kimmel hankien.
On piippalakkeja silmissään
ja tähdyn hymy ja riemu jään.
Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi äänin helkkyvin?
Hän on soittorasian sulokkuus,
hän on kirkonkellojen totisuus,
hän on nauru ja salainen supatus
ja kirkas tiukujen kilahdus.
Kuka tuntisi joulun paremmin
kuin lapsi jaloin tanssivin?
Hän on tonttu ja poro Lapinmaan,
hän juoksee lahjoja pulkassaan.
Hän kiitää kirmaten jokaisen luo.
Hän kerkeä, kukkiva, joulun tuo.
Anja Samooja, Positiivarien jouluvihko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti