"Tänään ei ollut päivistä parhain. Tosin ei kyllä huonoinkaan. Oli ihan tavallinen tiistai-päivä. Kahvakuulaa, töitä, kotioloa, pikkuveli kylässä. Käsitöitä ja televisioo. Teeveestä tuli ensin (pelottava) Kosketus ja nyt tallennuksesta Chatsworthin kartanon tapahtumia. Aika mielenkiintoinen on muuten tämä dokumentti Kiehtova maailma: Kartanon vuosi. Erehdyin kerran katsomaan ja sitten piti laittaa kaksi muuta jaksoa tallennukseen.
Siis päivät. Maanantai. Tiistai. Keskiviikko. Torstai. Perjantai. Lauantai. Sunnuntai. Nyt on luvassa (turhanpäiväistä) pohdiskelua siitä, mille päivälle lankeaa päivistä parhain -palkinto!"
Maanantai.. Ei niin paha päivä kun toiset ihmiset ilmoittaa sen kuuluvasti olevan. Maanantailla on mun mielestä aivan turhaan vähän huono maine. Kyllähän töiden tekeminen ja uuden viikon alkaminen on ihan mukavaa!
No. Tiistai. Tiistai on kyllä aika tavispäivä. Se menee eteenpäin vähän omalla painollaan, ilman sen suurempia tunnekuohuja. Silloin on kahvakuulaa, töitä ja kotioloa. Usein on niin. Nyt vapaalla ei ole ollut kahvakuulaa. Toistaiseksi. Eikä töitäkään. Kotioloa ja omia hommia vain :)
Keskiviikko! Keskellä viikkoa kovin pitkänä ja vaivalloisena. Joku aika sitten luulin keskiviikon kirouksen häipyneen elämästäni, mutta ei se ollutkaan. Keskiviikko on töissä usein kokouspäivä. Siihen ympätään aivan liikaa kokouksia samaan päivään. Keskiviikkoisin on muutenkin aina tosi paljon töitä. Niin että on koko ajan kiire. Ja kokouksissa tulee uusia töitä. Ollaan myös keskellä viikkoa. Vielä on yhtä paljon edessä kuin on takana. Työviikkoa. Jos odottaa viikonloppua kovasti, niin keskiviikkona alkaa olla jo hankalat oltavat. Maanantaina viikonloppu on vielä niin kaukana, että ei osaa kaivata, mutta keskiviikkona se on jo melkein nurkan takana. Keskiviikon paras hetki on sauna.
Ja sitten on loput päivät, joista kertakaikkiaan ei osaa päättää, että mikä niissä onkin niin kivaa. Torstai, perjantai, lauantai, sunnuntai. Yhtä kaikki, loistavat iloisesti. Torstai on todellakin toivoa täynnä, siinä on jotain Taikaa. Ratsastusta ja mukavia työjuttuja. Perjantaina helpottaa usein jo työviikko, ja on jo sellainen ajatus, että viikonloppu on ihan kohta. Jos ei ole töitä viikonloppuna, on mukavaa ihan vain siksi. Ja jos on, niin perjantaina lähdetään usein leirille, ja se on aina jännää. Lauantai ja sunnuntai, miten niitä voisikaan sanoin kuvata! Aikaa ystäville, rakkaalle, omille jutuille, yhteisille asioille, pitkille aamiaisille, ulkona syömiselle, saunomiselle, geokätköilylle, ihan mille vaan. (Tähän tekstiin en sitten saakaan sitä "sunnuntain ylistystä", se on ihan oma tarinansa. Osittain haluaisin palauttaa sunnuntain maineen pyhäpäivänä ja lepopäivänä, mutta se onkin toinen tarina se.)
Jokatapauksessa ei näitä päiviä ihan näin vaan voi rankata. Koska ihan minä päivänä tahansa voi tapahtua mitä tahansa mukavaa. Koska ihan minä päivänä tahansa voi tapahtua mitä tahansa ikävää. Koska on kuitenkin tosiasia se, että jokainen päivä on Lahjaa! Lahja Jumalalta. Ja jokaisesta päivästä tulisi nauttia ja kiittää. Että saa Elää. Että tulee Uusi Päivä. Turhanpäiväinen tämä postaus olikin juuri siksi, että päiviensä määrää ei kukaan tiedä. Siinä on aivan riittävästi syytä olla kiitollinen jokaisesta uudesta päivästä, jonka saa elää. Ja tehdä päivistään niin hyviä kuin vain voi olla.
Mahtavaa uutta Maanantaita ja uutta viikkoa!! Nauti tästä päivästä ja elämästä juuri tässä ja nyt, sillä Elämä on Nyt! (Huominen on huomenna jne... ;) )
Ps. Otsikkona oli 2-vuotiaan kummityttöni kysymys. Hän kuulemma vanhemmiltaan kyselee päiviä aina silloin tällöin. Usein kysymys kuuluu, onko tänään perjantaina? Se on ehkä hyvä päivä, tiedä häntä. Ensi perjantaina ainakin alkaa Vain Elämää jälleen. :)
 |
| Tässä on mun yksi syksyn projekti. Yksi Afrikankukka jokaiselle päivälle. Ehkä sitten voi alkaa jo pikkuhiljaa kasata peittoa kokoon :) Se saattaa ollakin projekti, koska on aika erikokoisia noi kukat. Mutta sehän onkin parasta. Ei elämäkään ja päivätkään oo niin tasaisia. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti