.. on tänään synttärisankari. 30 vuotta tulee Siskolla tänään täyteen. Minä oon saanut ilon ja kunnian tuntea hänet koko elinikänsä ajan. Tosin täytyy sanoa, että ihan ensimetreistä en kovinkaan paljoa muista itse. Ehkä lähinnä valokuvien kautta voi aavistella, että ainakin jollain tasolla oon ollut hoitamisessa mukana. Ainakin nukkeani oon hoitanut kovasti samalla kun Äiti hoiti Siskoa. Mistään mustasukkaisuuksista en tiedä, ne ei oo tullu koskaan aiemmin puheeksi Äidin kanssa.
Melkein ollaan oltu kuin majakka ja perävaunu. Kyllä me yhdessä on pienestä asti keksitty kaikenlaista kommellusta ja mielikuvitus on laukannut. Toisaalta meillä on pienestä asti ollut meidän omat juttumme, omia kavereita ja omia harrastuksia. Vaikka usein oltiinkin yhdessä ja leikittiin ja kuljettiin yhdessä.
Niitä yhteisiä juttuja kyllä tulvii mieleen koko ajan lisää, mutta eipä niitä voi kaikkia tässä yksitellen kertoa. Leikeissä oli yhteinen postileikki, kirjastoa, kotia leikkimökeissä kotona ja mummulassa, legoilla Nummelan ponitallia, keppihevostallia pidimme, meillä oli yhtä aikaa mielikuvituskoirat. Isän ja äidin käydessä tanhuamassa tai muissa harrastuksissa, me keksimme omaa tekemistä kotona sillä aikaa. Usein silti olimme myös mukana tanhuissa tai näytelmäharjoituksissa ja kiersimme sylistä toiseen. Meillä oli aina sellaisia turvallisia aikuisia ympärillämme. Puhelinhuijausta käytettiin jo aikoinaan mummun kanssa puhellessa ja se on aina silloin tällöin jatkunut näihinkin päiviin asti. Meillä kun kuulemma on aikaslailla samanlaiset äänet. Ja naurukin kuulostaa, että se tulee stereona, kun yhtä aikaa nauretaan eri puolilla kavereita.
Kerran kisailimme Yyterinreissulla, että kumman Mars-patukka kestää kauemmin. Mun kesti kauemmin kun onnistuin huijaamaan Siskoa ;) Kerran pakkasimme auton takapenkin aivan täyteen nuken rattaita ja nukkeja ja muita leluja mummulan kesälomareissua varten. Isä oli silloin vain meidän kanssa lähdössä, ei tainnut ehtiä sanoa mitään... Matkoilla mummulaan ja takaisin hypimme auton takapenkillä aina piiloon vastaantulevia autoja. Niinpä niin, silloin ei ollut turvavyöpakkoa laisinkaan. Lattomerellä ei tainnut äiti ja isä ihan aina pysyä mukana siinä, että kumpi kulloinki asui kummassa huoneessa vaiko oliko meillä yhteinen huone. Silloin tällöin keksittiin aina vaihtaa huoneita keskenään.
Oon kiitollinen, että mulla on Sisko. Sisko, joka osaa laulaa ja esiintyä, joka on taitava sairaanhoitaja, tragerhoitaja ja aloemyyjä, päättäväinen ja osaa ottaa rennosti, turhia hötkyilemättä. Oon kiitollinen meidän yhteisistä ratsastusretkistä ja lenkeistä näinä päivinä, niistä saa voimaa kun saa purkaa huoliaan, murheitaan ja ilojaan.
Onnea siis siskosein :) Lauantaina juhlitaan neonväreissä, jei!
Vähän vielä kuvaa Tapaninpäivän iltapalasta. Miehen kanssa yhdessä herkuteltiin pipareita, juustoja ja viikunahilloa, jonka sain yhdeltä ystävältä joulun alla. Namnam!
torstai 27. joulukuuta 2012
keskiviikko 26. joulukuuta 2012
Tapaninpäivänä 2012
Tapaninpäivän lööbailua.
Joulun juhlinnat ovat nyt ohitse, tänään on lööbailupäivä. Ilosanoma syntyneestä Ihmisten Pelastajasta on totta :) Hän on Rauhanruhtinas, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Jeesus.
Aattopäivä sujui Lattomerellä rauhallisissa merkeissä. Aamulla joulupukin kuumaa linjaa ja kuusen koristelua, Lumiukko ja joulurauhan julistus. Myöhemmin iltapäivästä alkoi viisituntinen porona toimiminen toiselle perheen joulupukeista. Toinen meistä kahdesta oli porona toiselle joulupukille. Siinä meni viisi tuntia autossa istuskellen. Kun lasten lahjat oli saatu jaettua ja pukit ja porot kotona, oli vihdoin joulusaunan aika ja jouluruokaa sitten sen jälkeen. Vatsat täysinä saatiin sitten vielä availla lahjoja ja niistä saatiinkin jotenkin tosi paljon hupia tänä vuonna. Yhden lahja täydentyykin tavallaan sitten vielä myöhemmin... Ja munkin yksi lahja odottaa suunnitteluaan ja toteutustaan ;)
Joulupäivän aamuna suunnattiin Lattomerelle joulukirkkoon ja hautausmaalla piipahdettiin. Sen jälkeen seurasi pieni pakastimen siirto-operaatio (ei siitä sitten sen enempää, hauska episodi näin jälkeenpäin). Pieni puolenpäivän lepohetki ja Tädin ja miehen luo syömään. Siellä meitä oli meidän perhe, täti ja tädin mies, mun kummit eli isän veli ja hänen perheensä jälkikasvua myöten. Jälkikasvun joukkoon kuului myös pieni kummityttöni. Mukana oli myös isän vanhimman veljen perhettä. Reilu parikymmentä henkilöä oli koolla. Ruoka oli maittavaa niin kuin aina ja seura parasta ja perinteistä.
Tänään siis lööbaillaan. Nukuttiin pitkään, sohva kutsuu luokseen ja pitää omanaan. Pitäisköhän tässä jossain vaiheessa syödä jotain jouluruokaa ja lähteä käymään pihalla. En todellakaan tiedä, katotaan mitä tuo Mies sanoo. Huomenna koittaa työpäivä meistä toiselle. Mä sen sijaan vapailen vielä ja alan valmistautua viikonlopun 30-vuotisjuhlahumuun. Ei mun juhliin, vaan siskon. Mun ja mun veljen siskon :)
Joulun juhlinnat ovat nyt ohitse, tänään on lööbailupäivä. Ilosanoma syntyneestä Ihmisten Pelastajasta on totta :) Hän on Rauhanruhtinas, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Jeesus.
Aattopäivä sujui Lattomerellä rauhallisissa merkeissä. Aamulla joulupukin kuumaa linjaa ja kuusen koristelua, Lumiukko ja joulurauhan julistus. Myöhemmin iltapäivästä alkoi viisituntinen porona toimiminen toiselle perheen joulupukeista. Toinen meistä kahdesta oli porona toiselle joulupukille. Siinä meni viisi tuntia autossa istuskellen. Kun lasten lahjat oli saatu jaettua ja pukit ja porot kotona, oli vihdoin joulusaunan aika ja jouluruokaa sitten sen jälkeen. Vatsat täysinä saatiin sitten vielä availla lahjoja ja niistä saatiinkin jotenkin tosi paljon hupia tänä vuonna. Yhden lahja täydentyykin tavallaan sitten vielä myöhemmin... Ja munkin yksi lahja odottaa suunnitteluaan ja toteutustaan ;)
Joulupäivän aamuna suunnattiin Lattomerelle joulukirkkoon ja hautausmaalla piipahdettiin. Sen jälkeen seurasi pieni pakastimen siirto-operaatio (ei siitä sitten sen enempää, hauska episodi näin jälkeenpäin). Pieni puolenpäivän lepohetki ja Tädin ja miehen luo syömään. Siellä meitä oli meidän perhe, täti ja tädin mies, mun kummit eli isän veli ja hänen perheensä jälkikasvua myöten. Jälkikasvun joukkoon kuului myös pieni kummityttöni. Mukana oli myös isän vanhimman veljen perhettä. Reilu parikymmentä henkilöä oli koolla. Ruoka oli maittavaa niin kuin aina ja seura parasta ja perinteistä.
Tänään siis lööbaillaan. Nukuttiin pitkään, sohva kutsuu luokseen ja pitää omanaan. Pitäisköhän tässä jossain vaiheessa syödä jotain jouluruokaa ja lähteä käymään pihalla. En todellakaan tiedä, katotaan mitä tuo Mies sanoo. Huomenna koittaa työpäivä meistä toiselle. Mä sen sijaan vapailen vielä ja alan valmistautua viikonlopun 30-vuotisjuhlahumuun. Ei mun juhliin, vaan siskon. Mun ja mun veljen siskon :)
"Kun jouluaamu koittaa, käyn talliin matalaan ja pienen
Jeesus-lapsen näen olkivuoteellaan. Tuo pieni seimen lapsi on Poika
Jumalan. Hän koko maailmalle tuo rauhan sanoman."
maanantai 24. joulukuuta 2012
Meirän pappa
Näinhän siinä käy kun rupiaa juhlimaan. Arvasin kyllä itestäni, että en onnistu joulukalenterihommissa kun on niin paljon muuta puuhaa tuossa reaalielämässä.
Viikonloppuna juhlittiin siis Pappaa, vuonna -32 syntynyttä joulun lasta. Sinä vuonna syntyi myös muita julkkiksia kuten Simo Salminen ja Ritva Valkama. Pappa syntyi isopappan ja mamin kolmanneksi pojaksi. Sittemmin perhe kasvoi vielä neljällä lapsella. Pappa varttui Lattomeren Isossasuossa ja harrasti nuorena miehenä eri vaiheissaan näyttelemistä, tanhua ja kuorolaulua. Tuo siihenkin aikaan jo koneista kiinnostunut nuori mies oli käsittääkseni melkolailla innokas tanssahtelijakin.
Lattomeren tansseista löytyikin 50-luvun alussa nuori nainen tyttöystäväksi, jonka kanssa myöhemmin sitten avioliitto kestikin reilu 40 vuotta ja jälkeläisiä syntyi 3 tyttöä ja 1 poika. Vanhin lapsista on äitini.
Erilaisten autonasennustöiden jälkeen alkoi 70- luvulla kaivinkoneyrittäjän arki. Se arki onkin ollut tuotteliasta aikaa. Tiukkaa ja rankkaa on varmasti joskus ollut, mutta näyttää siltä, että töitä on riittänyt, kun niitäriittää vielä tänäkin päivänä.
Täytyy kyllä kunnioittaa miestä, joka tekee fyysistä kaivinkonetyötä ja jaksaa vielä juhlissaan tanssahdella. 80 vuotta on oikeastaan aika huima aika, ja siihen matkaan mahtuu kaikenlaisia tilanteita. Toivottavasti saadaan viettää myös mukavat 90-vuotisjuhlat kymmenen vuoden päästä. Jospa siihen mennessä olisi taas saanut kuulla lisää tarinoita Pappan tutkimusmatkoista.
Viikonloppuna juhlittiin siis Pappaa, vuonna -32 syntynyttä joulun lasta. Sinä vuonna syntyi myös muita julkkiksia kuten Simo Salminen ja Ritva Valkama. Pappa syntyi isopappan ja mamin kolmanneksi pojaksi. Sittemmin perhe kasvoi vielä neljällä lapsella. Pappa varttui Lattomeren Isossasuossa ja harrasti nuorena miehenä eri vaiheissaan näyttelemistä, tanhua ja kuorolaulua. Tuo siihenkin aikaan jo koneista kiinnostunut nuori mies oli käsittääkseni melkolailla innokas tanssahtelijakin.
Lattomeren tansseista löytyikin 50-luvun alussa nuori nainen tyttöystäväksi, jonka kanssa myöhemmin sitten avioliitto kestikin reilu 40 vuotta ja jälkeläisiä syntyi 3 tyttöä ja 1 poika. Vanhin lapsista on äitini.
Erilaisten autonasennustöiden jälkeen alkoi 70- luvulla kaivinkoneyrittäjän arki. Se arki onkin ollut tuotteliasta aikaa. Tiukkaa ja rankkaa on varmasti joskus ollut, mutta näyttää siltä, että töitä on riittänyt, kun niitäriittää vielä tänäkin päivänä.
Täytyy kyllä kunnioittaa miestä, joka tekee fyysistä kaivinkonetyötä ja jaksaa vielä juhlissaan tanssahdella. 80 vuotta on oikeastaan aika huima aika, ja siihen matkaan mahtuu kaikenlaisia tilanteita. Toivottavasti saadaan viettää myös mukavat 90-vuotisjuhlat kymmenen vuoden päästä. Jospa siihen mennessä olisi taas saanut kuulla lisää tarinoita Pappan tutkimusmatkoista.
perjantai 21. joulukuuta 2012
21.joulukuuta, talvipäivänseisaus
"Jo pipolakki ja punatakki on juhlakuntoon laitettu. Ja nenäliina taitettu, on takataskuun laitettu. On Tonttulassa niin ahkerassa näin tapa kerran vuodessa, kun joulukiireen tuodessa myös juhlamielen tuo. Hyörinä, pyörinä taukoaa. Jo itse joulupukki ratsastaa, katsastaa joukkoaan. Rivi tontunpartojen suora on valkoinen.
Tonttujoukko huomio ja katse oikeaan! Joulupukki komentaa jo pulkat pakkaamaan. Kiire jo on, kiire jo on, kellot kilkkaa. Valjastaa jo porot saa! Heijaa! Kuormatkaa ja sitokaa! Heijaa! Poroa tuhatkunta pärskii ja kuopii lunta. Selvä on, nyt matkaan vain! Heijaa! Rinnakkain ja kaksittain! Heijaa!Työt lähtöhetken, tie pitkän retken. Käy aikataulujen tahtiin täsmälleen.
Yhä vie samatie, ajo tuiskuna käy, yhä kulkuset kilkattaa. Peninkulmat jo jäävät taa, porot lahjoja kuljettaa. Nopeaan läpi haan, yli metsän ja maan, läpi yön, yli kukkulavyön. Nyt kiiruhtaa tontut saa lahjoja pulkassaan. Näin tonttu-ukkojen joukot Korvatunturiltaan saapuvat lahjoja tuomaan tummaan jouluiltaan. Kun valot kuusen loistaa, tonttu jo kolkuttaa.Tähtien valoa, hyvyyttä jaloa, lämmintä hymyä lahjaksensa kiltit lapset saa."
Huomenna on jännä päivä. Pappan juhlia juhlitaan huomenna. Olkoon se päivä mukava ja leppoisa, riemullinen ja rauhaisa. Oikea päivä on sunnuntaina.
Nyt hyörinä ja pyörinä saa hetkeksi tauota, ennen kuin huominen juhlapäivä koittaa. Miehen kanssa sohvaköllöttelyä ja huomenna taas hyöritään.
PS. Mulla alkoi joululoma! Jee! Ihanuutta :)
torstai 20. joulukuuta 2012
20122012
- yksi yö juhlavalmisteluihin - kaksi yötä pappan juhliin - kolme yötä sunnuntailööbailuun - neljä yötä jouluaattoon - viisi yötä joulupäivään :)
Ruoat tuleville päiville on jo melkein valmiina. Mikähän kumma siinä on, että tarvii ihmisten tehdä pöydät täyteen notkumiseen asti, kun vähemmälläkin pärjäisi? Ja sitten laihdutetaan joulun jälkeen :) Kyllä nyt sitten selvitään taas muutama päivä.
Joululahjat on melkein hankittu. Vielä muutama pikku juttu pitäis ehtiä hankkia tuolta joulukaaoksesta kaupungista. Ihan kuin tuo joulu nyt tulisi jotenkin yllätyksenä. Mutta ei, joka vuosi pari lahjaa pitää hankkia jotenki viime tipassa...
Onneksi joulusiivous on siinä vaiheessa, että me voidaan täällä vain poltella kynttilöitä ja olla pimeässä. Villakoirat on sillain hämärässä ihan rauhassa.
Kuusi saa tulla sisään, joulunaikaan olen valmistautunut. Odotan sitä aamua kun saa vaan rötvätä. Toivottavasti se on aurinkoinen aamu, jotta voi lähteä sitten lenkille.
keskiviikko 19. joulukuuta 2012
Kello löi jo viisi...
lapset herätkää :)
Joulukirkkoja, joulusiivousta, joulukalentereita, joululahjojen ostamista, jouluruokien tekoa. Mulla meinaa aika loppua, vaikka mulla oikeesti on aika vähän tekemistä. Mutta kaikki on sen vaivan arvoista. Jouluna on ihanaa vaan sitten nauttia rauhassa ja olla vaan.
Tämä vuosi on vain hurahtanut ohi. Kaikenlainen suunniteltu asia on vaan lipunut käsistä. Joten, ensi vuodeksi on kai turha tehdä suuria suunnitelmia. Mitä jos silti vähäsen? Mitä jos pitäisi kaikin tavoin kiinni positiivisesta ja iloisesta elämänasenteesta? Mitä jos kaikin tavoin voisi nauttia läheisten seurasta? Mitä jos kaikin tavoin voisi yllättää ihmisiä pienillä jutuilla? Mitä jos kaikin tavoin kertoisi jokaiselle, kuinka tärkeitä he ovat? Mitä jos kaikin tavoin pitäisi kiinni kaikesta hyvästä? Eikä antaisi pahalle, ilkeydelle, katkeruudelle, kateudelle, eikä millekään, mikä ihmissuhteita pilaa, niin minkäänlaista valtaa.
Kuulostaa hippeilyltä. Rakkautta kaikille! Mutta sellasta tavallista, rakastavaa ja välittävää arkea. Sitä tarvitaan. "Ihmiset, sienet, suuret ja pienet" laulaa Idän Ihmeet.
Ja Kolmen kopla laulaa: "Minä haluan oppia laulamaan, että Isä taivaan ja maan, pitää huolta lapsistaan!! Minä haluan oppia kiittämään, hyvää mieltä kylvämään, että oppisimme aarteen löytämään!!"
"Kiitos, Isäni taivainen, joulusta sädehtivästä. Kiitos juhlasta Jeesuksen, kiitos päivästä tästä."
tiistai 18. joulukuuta 2012
En etsi...
valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan. Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan. Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo. Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.
Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu, Jumalan sanan valoa, joss´ sieluin kirkastuu.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin, Jumalan sanan valoa ja mieltä jaloa.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin, Jumalan sanan valoa ja mieltä jaloa.
Luo köyhän niinkuin rikkahan saa, joulu ihana! Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa!
Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan!"
Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan!"
18.joulukuuta. Huomenna alkaa koulujen joulukirkot. Kolmen päivän päästä loppuu työt tänä vuonna. Neljän päivän päästä on pappan juhlan aika. Kuuden päivän päästä on joulun odotuksen aika päättynyt ja on jouluaaton aika. Ihanaa!
En etsi valtaa, loistoa on kyllä mun top10-joululaulujen joukossa. (Joululaulut muutenkin on ihania, vaikka täytyy sanoa, että kun on kuunnellut jouluradiota taukoamatta, niin saattaa kyllästyä niihin. Vaikka yleensä en oo lauluihin kyllästyväistä sorttia.)
Suo mulle maja rauhaisa... tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin, Jumalan sanan valoa ja mieltä jaloa. On taas niin kauniita ja merkityksellisiä sanoja, että meinaan pakahtua. Voi kun itse osaisin kiitollisin mielin ottaa vastaan joulun ilosanoman, Jumala on tullut meitä auttamaan ja kutsumaan työhön rauhan puolesta. Ja juuri tänään sain muistaa, että aina ei ole niin että kaikki muut "sössivät", vaan minä ja minun asenteeni ovat syyllisiä moneen pahaan mieleen. Niin ei kertakaikkiaan saisi olla. Jumala on luonut jokaisen ja lähettänyt meille Jeesuksen. Jokainen on Jumalalle rakas! Ja siihen ei minulla ole mitään sanomista. Onneksi on joulu, jolloin saa muistaa, että meille on syntynyt Vapahtaja, Rauhanruhtinas, Iankaikkinen Isä! Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, saa vihdoin valon.
Oi, jouluyö, tule jo ja tuo ilosanoma tullessasi!!
maanantai 17. joulukuuta 2012
35-vuotishääpäivä
"Sai kuulla pieni Beetlehem ilon suuren sanoman: tänään teille syntynyt on poika Jumalan.
Kuule, kuoro enkelten sen riemun ilmoittaa
nyt kiitos soikoon Jeesuksen hän meidät vapahtaa.
Kaikuu taivas, kaikuu maa suurinta sanomaa on
Vapahtaja syntynyt siis riemuin veisatkaa!
Kun paimenille kedollaan ilo suurin ilmaistiin nyt tähti syttyy loistamaan taas mieliin, tuhansiin. Se tietä näyttää seimen luo ilon kuulee kaikuvan.
On tänä yönä syntynyt meille poika Jumalan.
Kuule, kuoro enkelten sen riemun ilmoittaa
nyt kiitos soikoon Jeesuksen hän meidät vapahtaa
Kaikuu taivas, kaikuu maa suurinta sanomaa on
Vapahtaja syntynyt siis riemuin veisatkaa!"
Eilen laulettiin kauneimpia joululauluja Lattomeren kirkossa. Monia ihania laulujaj laulettiin, tuo edellä oleva laulu on kuitenkin yksi, josta tulee mieleen ala-asteen musiikintunnit joulun aikaan. Tätä minä "sähköuruilla" opettelin soittamaan :)
Se niistä laulumuistoista. Tänään on 35 vuotta siitä, kun meidän äiti ja isä on vihitty. Vihkiminen tapahtui Ulvilan kirkossa ja juhlat olivat Ulvilan nuorisoseurantalolla. Niistäpä juhlista en muista mitään, koska vasta kolme vuotta myöhemmin synnyin maailmaan. Monia ruskeansävyisiä valokuvia oon kyllä nähnyt.
17.12.1977 äiti oli juurikin neljä päivää ennen täyttänyt 21 vuotta ja isä oli samana vuonna aikaisemmin täyttänyt 25 vuotta. Aika hurjaa, tänä vuonna kuitenkin vietettiin isän 60 vuotisjuhlia. Mutta, hääjuhlia ennen isä ja äiti olivat tavanneet jo vuonna 1972. Muistaakseni. Aprillipäivänä tapahtui se, tansseissa Ulvilassa. Eli yhdessäoloa on takana jo 40 vuotta. Kihlat kuulemma on vaihdettu jonkin Lattomeren Laakan järjestämän uintiretken jälkeen. Häävuosinimitysten mukaan tämä hääpäivä on nimitykseltään korallihäät, tai jonkin lähteen mukaan jadehäät. Hääpäivien viettoon liittyy erilaisia tapoja. Lapsien eli minun, siskon ja veljen, pitääkin alkaa jo säästää kultahäitä varten, koska ne juhlat menevät lasten piikkiin!! On ne meidän äiti ja isä kyllä melkoinen pariskunta, herttaisia kyllä ovat. Vaikka välillä hermot menee, niin kyllähän äiti ja isä on jotenkin yhteen kasvaneet :) Juttua eräästä tuohisormuksesta löytyykin täältä.
Vähän jännittää, miten käy tämän viikon joulukalenterin. Onpa jotenkin hullunkurista, kun pitäisi rauhoittua entisestään ennen joulua, niin nyt sitten käy kierroksilla koko ajan pahemmin. Joulu ja muuta juhlat lähestyy. Mutta eipä tässä muuta ole kun tekee sen mikä on kivaa ja hyödyllistä, eikä mieti niin kauheasti. Kun pistää hösseliksi niin eiköhän sitä saa sitten jo aikaiseksikin vaikka mitä! Niin kävi tänäänkin :) Nimim. porkkanalaatikot uunissa.
JK. Vähän mulla on kivat hiukset tänään kun kampaaja laitto ne niiiiin kauniisti leteille. Ehkä kokeilen jotain samantyyppistä pappankin juhliin.
lauantai 15. joulukuuta 2012
Joululeipomisia :)
On aika laittaa mukaan tähän joulukalenteriin pari kuvaa. Olen oikeastas aika laiska ollut järjestämään kuvia ja laittamaan niitä koneelle jne... Välillä vaan tulee kausia, kun ei kamera kulje mukana tai vaikka oliskin niin ei jaksa panostaa kuvien ottamiseen. Mutta nyt on osa joululeipomuksista tehty ja ruoistakin osa. Vielä osa odottaa vuoroaan. Ensi viikolla on viisi hyvää päivää tehdä ruokia :)
Joulutortut :) Rahka-voitaikinaa, itsetehtyä. En oikein tykkää kaupan taikinoista. Mutta nää on musta hyviä. Äitikin tekee tällä reseptillä.
Piparkakkumökki. Piparit leivottiin pari viikkoa sitten 22-vuotisen perinteen mukaisesti. Minä, sisko ja täti. Ja pikkuveli teki oman sikatarhan.
Tää ei oo jouluruokaa, mutta tein joskus tässä syksyn aikana Avokadopastaa, mitä on hehkutettu siellätäällä nettisivuilla. Kyllä se oli hyvää, mutta oikeastas pasta pitää syödä kokonaan kerrallaan. Ei ollut oikein kauheen hyvää lämmitettynä pari päivää myöhemmin. Mutta hyvää oli :) Teen uudelleenkin joskus.
"Me käymme joulun viettohon taas kuusin, kynttilöin. Puun vihreen oksat kiedomme me hopein, kultavöin, vaan muistammeko lapsen sen, mi taivaisen tuo kirkkauden?
Me käymme joulun viettohon niin maisin miettehin, nuo rikkaan täyttää aatokset, ja mielen köyhänkin: Suun ruoka, juoma, meno muu. Laps’ hankeen hukkuu, unhoittuu.
Turhuuden turhuus kaikki on, niin turhaa touhu tää; me kylmin käymme sydämin, laps’ sivuun vain jos jää. Me lahjat jaamme runsahat, Laps’ —tyhjät kätes ihanat.
Oi ystävät, jos myöskin me kuin tietäjämme nuo veisimme kullan, mirhamin tuon rakkaan lapsen luo,
niin meille joulu maallinen ois alku joulun taivaisen"
niin meille joulu maallinen ois alku joulun taivaisen"
perjantai 14. joulukuuta 2012
10. yötä jouluun.
Tänään on juhlapäivä! Tämä on mun blogin sadas julkaistu teksti. Vau! No, ei se nyt ehkä ihan niin vau ole, kun oon kuitenkin aloittanut jo 2009 helmikuussa. Ja mies on kotona ja viikonloppu on vapaa ja tietokoneen nettiyhteys toimii taas! Ihanaa kun mies on taas täällä. Samalla yksi lamppu vaihtui vihdoin. Auton avaimet vielä odottaa korjausta, toivottavasti se ei oo iso korjaus.
Joulukalenterista jäi yksi päivä välistä.Tietokoneen toimimattomuuden ja ajan puutteen vuoksi. Mikä harmillisinta on, on se, että se päivä oli juuri ÄIDIN SYNTYMÄPÄIVÄ!! Voi ei. Olin mielessäni jo valmistautunut kirjoittamaan sellaisen "äidin ylistyksen", koska meidän äiti on kyllä niin huipputyyppi :) Nyt tämä teksti menee vähän selittelyyn, vaikka kenelle mun pitää mitään selitellä.
Meidän äiti:
- syntyi Lucian päivänä vuonna yhdeksäntoistasataaviisikymmentäkuusi.
- on mummun ja pappan esikoislapsi.
- nuorena, kovin nuorena tapasi isän, ja se onkin sitten kestänyt kohta jo 35 vuotta. Se onkin sitten ihan eri tarina, koska se päivä on tässä joulukalenterin aikaan vielä tulossa.
- kolmen lapsen äiti
- on tarkka kirjanpitäjä ja aiemmin pankkitoimihenkilönä toiminutkin.
- tekee maailman parasta lihasoppaa, perunalaatikkoa, rahkapiirakkaa, mustikkapiirakkaa, jauhelihakastiketta, perunamuusia ja mureketta. Ja kun oltiin siskon kanssa pieniä, äiti teki tosi hyvää pakasteseikastiketta. Se oli ehkä ketsupin takia sellaista vaaleanpunaisen sävyistä. Ja kanakastiketta. Ja meksikon pataa.
- äiti on rauhallisuuden ja tyyneyden tyyssija. Vaikka joskus kyllä tulistuukin, mutta ei silloinkaan lentele asiat. Äidiltä voisi ottaa oppia miten asiat otetaan vastaan sellaisina kuin ne ovat. Vaikka kyllä mä tiedän, että äiti stressaakin. Mutta ei sitä kyllä ulospäin näy laisinkaan.
- äiti on tanhunnut isän kanssa, nykyään joogailee.
- äiti on "entinen" martta, mutta on ne maatalousnaisten ompelupiirit kai vähän liki marttoja. Siikaisten marttakerhossa oli kyllä mukavaa käydä niitä muutamia kertoja, niin olispa kiva kun itsekin voisi olla martta. Se voisi olla hauskaa.
- äiti on kyllä tarkka. Sen oon kai perinyt, mutta vissiin meni vähän överiksi, kun isä joskus sanoi, että "on äitikin tarkka, mutta ei niin tarkka kuin sinä" hmm... miten siinä niin kävi.
- äitillä on ollut hauskoja vaatteita, ainakin jossain vaiheessa meidän lasten mielestä. Mutta "grillaustakin" oon perinyt itelleni, vaikka takki vähän iso onkin. Siinä on niiiin hienot värit. Ja teininä keräilin äitin vaatteita, niissä housuissa oli hiukan leviämmät lahkeet.
- on äiti kyllä saanut kaikenlaista kestää: milloin koko muulla porukalla (minä, sisko ja isä) oli jokaisella korvalappustereot korvilla koko ajan ja milloin oli kolme näkymätöntä koiraa talossa.
- äiti fanittaa Finlandersia ja Kai Hyttistä... aina välillä vähän kiusataan niistä, mutta ihan hyvällähän me niin tehdään!
- Kyllä meidän äiti on paras :) Tarpeen vaatiessa, ja välillä ilman tarvettakin, antaa ajo-ohjeita miehelleen ja lapsilleen, joskus äitinsä tapaisesti antaa vähäsanaisia, mutta mieleenpainuvia ohjeita ja näyttää silloin rauhalliselta kun muut häslää ja säheltää ympärillä. Ja vaikka kerran jos toisenkin on saanu autossa laulavat siskokset kuulla, että "annetaanko nyt tuon laulajan radiossa vaan laulaa" niin kyllä äiti varmasti tykkää kun nää säheltäjät ja hölösuut tiensä kotiin löytää käymään :) - Onnea siis äidille!!
keskiviikko 12. joulukuuta 2012
12. joulukuuta 2012
oivoivoi... Tänään olis varmaan pitäny olla jotenkin maaginen joulukalenteripäivä, kun on 121212-päivä. Mutta ei. Kirjotan tätä puhelimella ja tää on vähän konstikasta. Huomenna ehkä saan oman koneen nettiyhteydet kuntoon kun kulta tulee kotiin. Ihunaaa!
Tänään on ollut aika hankala päivä.. kaikenlaista negatiiveilyä, mutta johtuu paljon omasta asenteesta... eli korjataan asennetta koti-illalla. Luvassa piparitalon kasaus, tiskausta, perunalaatikkoa ja tulevien päivien suunnittelua.
Tänään on ollut aika hankala päivä.. kaikenlaista negatiiveilyä, mutta johtuu paljon omasta asenteesta... eli korjataan asennetta koti-illalla. Luvassa piparitalon kasaus, tiskausta, perunalaatikkoa ja tulevien päivien suunnittelua.
tiistai 11. joulukuuta 2012
11.joulukuuta
Mulla on vielä vapaata, tämä päivä. Koska kerhot ovat jo joulutauolla, oli mulla eilen yhden kerran aikaa olla mukana kuoroilemassa. Siksi vain yksi kerta, että kuoro jää myös joululomalle. Kuoroilu olikin oikein mukavaa :)
Eilen sain myös ihan kivasti kotia siistimmäksi. Lankakerät on taas järjestetty ja puikot ojennuksessa. Voisinkin varmaan kohta perustaa jonkin lanka- ja puikkokaupan. Joitakin puikkoja tuntui olevan useammat samaa kokoa... Pitäisköhän vähän kutomisvimman aikaan himmailla vauhtia, että ehtii tarkistaa kaikki varastot. Muutenkin taidan taas tässä olla hetken aikaa lankojen ostokiellon alla.
Kuorossa laulettiin muunmuassa Pekka Simojokea ja Tulkoon joulua. Se on kyllä ihana laulu. Aina tykkään siitä yhtä paljon. Se on yksi joulun lempilauluistani, yksi niiden lempparien joukossa koska en osaa päättää mikä on paras. Ai niin, Samuli Edellmanin joululevy oli myös valtaisan hyvä!! Sitä kuuntelin eilen Spotifysta.
Eilen sain myös ihan kivasti kotia siistimmäksi. Lankakerät on taas järjestetty ja puikot ojennuksessa. Voisinkin varmaan kohta perustaa jonkin lanka- ja puikkokaupan. Joitakin puikkoja tuntui olevan useammat samaa kokoa... Pitäisköhän vähän kutomisvimman aikaan himmailla vauhtia, että ehtii tarkistaa kaikki varastot. Muutenkin taidan taas tässä olla hetken aikaa lankojen ostokiellon alla.
Kuorossa laulettiin muunmuassa Pekka Simojokea ja Tulkoon joulua. Se on kyllä ihana laulu. Aina tykkään siitä yhtä paljon. Se on yksi joulun lempilauluistani, yksi niiden lempparien joukossa koska en osaa päättää mikä on paras. Ai niin, Samuli Edellmanin joululevy oli myös valtaisan hyvä!! Sitä kuuntelin eilen Spotifysta.
"Ikuisen joulun, jos tahdot löytää,
sydämes avaa ja
kohtaat Vapahtajan.
Et löydä kultaa, et juhlapöytää.
löydät vain seimen
ja tallin koruttoman."
maanantai 10. joulukuuta 2012
14 päivää jouluun!!!
... eli 2 viikkoa!!! Hui... listalla on vielä monenlaisia asioita, vaikka tänään oonkin saanut paljon aikaiseksi. Tänään oon selvitelly lankoja ja puikkoja sekä siivonnut kaappeja... Ei uskois, että siivoilen kaappeja, mutta näin kävi. Joskushan kaapit on siivottava. Ja nyt on hyvä hetki, kun soitto kiinteistönvälittäjälle on edessä. Hui, mitähän tulevaisuus tuo tullessaan?
Joulukalenteri oli pari päivää hiljaisena, koska oli aika tavata ihmisiä kasvokkain ja olla läsnä niissä hetkissä joita Porlammilla sain jälleen olla. Navettaan en ehtinyt kun oli kaikkea muuta hässäkkää, mutta seuraavalla kerralla ehkäpä taas. Olipa mukava viikonloppu!!
Tervehtii jo meitä joulu ihanin.
Tuli kylmän teitä, armas kuitenkin.
Joulu tupaan astuu meille hymyten.
Pyörii lapsiparvi juhlapukuinen.
Joulukuusi hohtaa, tuttu valo tuo
sydämemme johtaa seimen lapsen luo.
Loista joulutähti, tielle lapsuuden!
Mielelläni aina sinuun katselen.
(Z. Topelius)
Topeliuksen runo, yksi versio sävellettynä löytyy Rajattoman jouluvalikoimista. Ihana lauluna :) Iloa ja valoa joulun odotukseen!!
perjantai 7. joulukuuta 2012
Joulukuun 7.päivä
... on matkapäivä. Viikonlopuksi suunnistan tieni tuonne Itä-Uudellemaalle. (Mulla on kyllä kotivahteja, että ei kannata tänne murtautua laisinkaan.) En tiedä, mitä viikonloppu tuo tullessaan, ystävien kanssa kun ei ole niin väliä mitä tapahtuu, kun saadaan olla yhdessä. Navettaan olis kyllä mukava päästä pitkästä aikaa, mutta saapi nähdä, että miten ehditään. Kaikenlaista muutakin tekemistä varmasti on.
On kyllä vähän typerää olla hereillä tähän aikaan yöstä, koska aamulla on aikainen herätys ja pitää jaksaa matkustaa ja olla reipas :) Se on se mun ikuinen ongelma tämä valvominen. Tykkään kovasti valvoa myöhään ja nukkua pitkään. Toisaalta liian pitkään ei saa nukkua, koska sitten menee päivä ihan hukkaan. Ongelmansa kullakin. Eikä mulla nyt ollut niin suuria ongelmia.
Tänään vähän enklannin kielellä...
" Love is raining down on the world tonight. There´s a presence here I can tell. God is in us, God is for us, God is with us, Emmanuel. He's the Savior we have been praying for in our humble hearts He will dwell. God is in us, God is for us, God is with us, Emmanuel.
torstai 6. joulukuuta 2012
Hyvää syntymäpäivää, 95-vuotias Suomi!
Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan, annoit jylhät metsät, loit vedet virtaamaan. Kiitos sisukkaasta työstä isien, kiitos isänmaasta ja kohtaloista sen.
Sovinnossa meidän suo maata rakentaa, että jokaiselle se kodin tarjoaa. Kädestäsi maamme siunauksen saa, ohjaa esivaltaa ja viisautta jaa.
Herra, Pyhän Hengen suo kodit rakentaa, saavu perheisiimme ja rauhan mieltä jaa. Auta, Herra, että meistä jokainen oman paikan löytää, käy työhön iloiten.
Säveltänyt Pekka Simojoki, sanoittanut Anna-Mari Kaskinen 1985. Virsikirjaan 1986.
Suomen, isänmaani, syntymäpäivän ja itsenäisyyden juhlaa tänään vietetään. Itse vietän sen eräänlaisen "toimintatorstain" merkeissä. Saaristolaisleipien tekoa, joulukortteja, puuhaa kotona valmistellen joulua ja muita juhlia, aion syödä riisipuuroa ja sekametelisoppaa ja katsoa Holidayn kun odottelen leipien kypsymistä. Illalla käyn osallistumassa Lattomeren "keskustan" kuusen valojen sytyttämisen ja laulamassa joululauluja, saatanpa nähdä joulupukinkin ;) Ja linnanjuhlia seurailen. Pitää myös pakata, koska huomenna lähden viikonlopuksi reissuun. Hyvän ystävän luo, se on ihanaa se! Viimeksi nähtiin maaliskuussa ja juhlittiin synttäreitä, nyt juhlitaan adventinaikaa ja ystävyyttä. Mies on Ruotsissa, paiskii siellä tänäänkin töitä, sillä eihän Suomen itsenäisyyspäivä ole vapaa Ruotsissa. Viikon päästä taas sitten nähdään taas. Sitä odotellessa on puuhailtava kaikenlaista, niin aika kuluu :)
keskiviikko 5. joulukuuta 2012
Joulujuhlalauluja, 5.joulukuuta
"On villiä melskettä, helinää, helskettä pienten tiukujen,
on korvia, tassuja, pulleita massuja, häntiä vilisten.
Ja tähtöset tuikkivat lyhtyinä kilpaa noin hangella loistaen,
kun kaikki nyt juhlahan kulkunsa suuntaa, arvannet kai sen.
Kas, nythän on joulu, ja nythän on joulu, ja nythän on joulu taas
ja metsän pikkuväki juhlii, kun on rauha maas.
Ja valmiina riihellä tonttujen keittämä joulupuuro on,
ja kaikki saapuu piiloistansa joulun viettohon.
Hupsis tupsis huppeli rupsis, ne piirissä pyörivät, puppeli jupsis.
Puuroa täynnä on saavit ja kiulut, tanssihin tahtia antaa viulut.
Hupsis tupsis pimpeli pompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli.
Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on!
Musti ja Mirri ja pikkuinen Pirri on riihelle saapuneet,
ja Pupulan kiltit ja pienoiset piltit on leikin jättäneet.
Nuo tähtien lyhdyt ne paikalle kutsuvat polkua valaisten;
on Nallekin noussut maistamaan nyt puuroa tonttujen.
Nyt läävästä saapuvat Nisset ja Nassut apilan lehti suus,
on hiirellä lapsia mukanansa kaksikymmentäkuus.
Voisilmässä puuron ne itseään peilaa ja viiksiä vääntelee,
ja varpusrouvat tyytyväiset oksilla ääntelee.
Hupsis tupsis, Nisset ja Nassut, nyt polkassa nousevat käpälät ja tassut.
Musti ja Mirri ja Pupu sekä Nalle, pienet on vaarassa jäädä alle.
Hupsis tupsis pimpeli pompeli, hiiri se kissalle takkia ompeli.
Kaikki vaan joukkohon leikkiä lyömään ja puuroa syömään kun joulu on!"
Laitoin tälle päivälle tällaisen joulujuhlalaulun, kun kaikenlaisia joulujuhlia tässä nyt on menossa ja tulossa. Kerhoissa on tyttöjen ja poikien kanssa vietetty joulujuhlia ja työntekijöiden joululounaalla oltiin tänään. Huomenna on itsenäisyyspäivä ja viikonloppuna on ystävyyden juhlaa. Mulla alkaa nyt vapaapäivät. Syyskuulta pitämättömiä vapaita, voivoivoi... No, nyt on vapaiden aika.
tiistai 4. joulukuuta 2012
4.joulukuuta
Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla.
Kuusen pienet kynttiläiset valaisevat kauniisti. Ympärillä lapsukaiset laulelevat sulosti.
Kiitos sulle Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme, kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme.
Tullessasi toit sä valon, lahjat rikkaat, runsahat. Autuuden ja anteeks'annon kaikki taivaan tavarat.
Anna, Jeesus, Henkes' valon jälleen loistaa sieluumme. Sytytellä uskon palon, siunaa, Jeesus, joulumme.
Säveltäjä: Suomalainen kansansävelmä, sovittaja G.O.Schöneman
Joululaulu, josta oon oppinut pikkuhiljaa tykkäämään uudestaan. Yksinkertaisesti sanottuna paljon kaunista. Voi kun ne olisivat totta kaikkien ihmisten elämässä.
Tämä viikko hurahtaa vauhdilla. Odotan kovasti jo itsenäisyyspäivän päivää. En aio ennen klo 16.30 lähteä kotoota mihinkään ja teen niin paljon valmiiksi jouluasioita kuin vain voin ja ehdin. Tosin teen niitä nytkin kyllä koko viikon ajan jo. Sekä ensi viikolla, kun reissun jälkeen voin pitää vielä kaksi vapaapäivää.
maanantai 3. joulukuuta 2012
3. joulukuuta
Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan.
Siksi riemuiten näin lauletaan.
Enkelitkin tulevat meitä siunaamaan.
Jouluenkeli on täällä, vaikkei
häntä näy.
Rukoukset keräämässä kaikilta hän käy.
Tämän päivän runo on muutaman vuoden takaisesta Lähetysseuran joulukalenterista, en muista kuka tekstit siihen oli kirjoittanut. Ihan vielä ei joulu joutunut, joulukuu kuitenkin jo. Ja ulkona maa on lunta tulvillaan, raikas talvisää...
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Hyvää ensimmäistä adventtia!
"Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa? Maahan on laskettu vaatteita, lehtiä, oksia. Muurari-rabbi nyt on matkalle lähtenyt. Noussut on satulaan ratsunsa, kuitenkin kuningas.
Kruunua, valtikkaa et lainkaan sä nähdä saa. Mahtavat ovat muualla, suurissa saleissa. Ihmisen pojan tie, nyt kaupunkiin suureen vie. Suosio satojen ihmisten vaihtuu jo syytökseen.
Nöyryys ja hiljaisuus, on valtasi salaisuus. Voimalla, väkivallalla, et tahdo hallita. Uskomme vahvista, luo tiellemme valoa. Johdata elämään rikkaaseen, rauhaan ja hyvyyteen.
Jeesus, sä Herramme. Sua seurata tahdomme. Kanssamme kulje eteenpäin, yhdessä yksittäin. Hoosianna, hoosianna. Hoosianna, hoosianna. Saavu jo kuningas luoksemme, täyttämään toivomme."
Ensimmäinen adventti, joulukuun toinen päivä. Perhekirkko ja piparien leipomista. Vapaapäivä. Mun suosikki adventtivirsistä on Tiellä ken vaeltaa. (Aattelin ensin tähän blogiin laittaa nää säkeistöt yksi kerrallaan aina adventtina, mutta on niin paljon sanottavaa..joojoo, mä tiiän, että ei aina tarvi kaikkea niin kauheesti pulista ja selittää...mut silti..) Kolmas säkeistö on paras. Siinä on mun rukouksille sanoja.
Täältä löytyy taustatietoa virrestä 15 :)
lauantai 1. joulukuuta 2012
Joulukuun ensimmäinen päivä
Joulukuun ensimmäinen päivä on siis kyseessä. Ajattelin toteuttaa tänne blogiin joulukalenteria. Toivottavasti onnistun, kun on kaikenlaista reissua ja touhua nyt ennen joulua. Ja monta merkittävää päivää ennen aattoa. Neljä adventtia, itsenäisyyspäivä, Lucian päivä, äidin syntymäpäivä, pappan syntymäpäivä, ja joulun jälkeen siskon syntymäpäivä. On myös luvassa reissu Porlammille luvassa vielä. Mies on nyt Ruotsissa, palaa sieltä parin viikon päästä.
Adventin aika on myös paaston aikaa. Mulle ainakin herkkupaasto on jotenkin hankala aina. Jospa kokeilis sellaista kohtuullisuuden ja harkitsevaisuuden paastoa. Esimerkiksi herkkujen suhteen, että syö harkitusti erityisissä tilanteissa herkkuja, mutta unohtaa sellaisen päättömän napostelun ja ähkyyn asti syömisen... hmmm...
Nyt tuli Toljanteri kylään ja kohta on mentävä töihin. Joka päivä ei tule tällaisia sepustuksia. Nyt siis luukku 1 :)
"Joulun kirkas valo loistaa maailmaan,
seimellesi Jeesus, tänään tulla
saan.
Anna sydämeeni joulun iloa!
Koko maailmalle rauha lahjoita."
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)