Jos viime vuonna oli huhtikuussa jännää, niin on sitä tänäkin vuonna. Me muutetaan! Jee!
Ikävästi muuttoajankohta osuu kyllä pääsiäiseen, ja Haapiksen pääsiäiskokot jää nyt näkemättä. Ja yökirkko pääsiäisyönä ja yökahvit Miehen sukulaisten kanssa. Vaikka näin on menty vasta kaksi vuotta, niin onhan se jo perinne. Viime vuonna yökirkkoon meno oli jotenkin jännää, koska naapurikaupungin Ylivieskan kirkko poltettiin juuri samana iltana. Kun ei vielä tiennyt, että polttajan aikeista, että onko joku sarjapoltto iskenyt. Mutta onneksi ei ollut. Ehkä sitten ensi vuonna jatketaan tätä perinnettä. Toivottavasti.
Samaan aikaan muuttaminen on kyllä iloinen asia. Enempi tilaa, sauna, mankeli, keittiö, toimisto, Hilman huone, apukeittiö, kahden auton autotalli, astianpesukone... Mitä vielä! Talo on Tädin vanha koti ja Isän suunnittelema. Tuntuuhan se kivalta, vaikka jännittääkin. Tutun kodin uudet asukkaat ollaan me, ja meillä on omat kujeet. Uusi asuinympäristö ja kaupungin vaihtaminen tuo oman totuttelunsa esim. työmatkoihin ja -aikoihin. Tavallaanhan ympäristö on mulle tuttu, mutta en ole aikoihin asunut siellä, enkä varsinkaan oman perheen kanssa. Muuttaminenkin itsessään on aivan eri asia kun on Mies ja Lapsi mukana. Heilläkin on omat tarpeensa ja mielipiteensä ja aikataulunsa.
Pääsiäisaamuna ajattelin suunnata Lattomeren kirkkoon, mutta en tiedä, onko siellä jumalanpalvelusta! Aina on ollut!! Muutaman vuoden jälkeen on jo tottunut muiden paikkojen pääsiäisperinteisiin, niin oman kaupungin menot tuntuu vierailta. Toivottavasti kuitenkin sunnuntaiaamuna saa herätä omassa, uudessa kodissa.
Tänään onkin vauvaklubi ja vauvajumppa ja vaatekutsut. Huomenna jatketaan orientoidutaan vähän jo syksyn töihin. Ja pakataan ja siivotaan! Siivoonkin kohta varmaan koko vauvavuoden edestä, ei oo pahemmin siivoiltu täällä viime aikoina. Vauvavuosikin alkaa olla lopuillaan. Viime vuonna näihin aikoihin sen alkua odotettiin ja nyt se on jo loppumaisillaan. Kohta meillä on taapero!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti