sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Arki on alkanut

Tervetuloa Arki! :) 
Ja vihdoin ehdin tännekin kirjoittamaan! Joulukuu oli niin intensiivistä kirjoittamista, ja olin siihen kyllä oikein asennoitunut. Mutta nyt, tammikuussa oon tämän blogin suhteen ottanut vähän löysin rantein.. Aika tylsää silti, kun ei tule uusia päivityksiä. Oliskohan kerran viikossa jees? Pystyisköhän siihen? Katsotaan. 

Nytkin tämä on vähän tällainen hätäinen postaus. Ihan vaan siksi, että tulee postaus. Vaikka paljon olisi kirjoitettavaa. Esimerkiksi juhla-ajoista, niiden ennakoinnista ja niiden jälkijuhlinnasta. Lähinnä siksi, että musta on typerää, kun kaupasta sai laskiaispullia jo ennen uutta vuotta. Toisilla joulu on lähtenyt kodista jo joulupäivänä, mutta mun joulu on jatkunut vielä yli Nuutinpäivänkin. Pikkuhiljaa viikon aikana olen siivoillut jouluasioita kasaan ja nyt tänään joulukoristeet on valmiina kellariin. Täällä ei nyt niin turhaa kiirettä pidetä tuon vuoden alkamisen suhteen. Oon myös pyytänyt Miestäni muistuttamaan, että kaikki hyvät uudenvuodenlupaukset on tuhoon tuomittuja, jos ne annetaan ennen loppiaista. Eli ensi vuonna kaikki uusi elämä alkaa suosiolla vasta loppiaisen jälkeen. 

Töihin paluu on ollut ihan mukavaa. Nautin syksystä kyllä tosi paljon, mutta nautin töistäkin. Nyt vaan mietin keinoja, joilla voisin olla enemmän lasten kanssa ja vähemmän tehdä sellaista toimistohommaa ja ylenpalttista suunnittelua ja valumista. 

Arki on siis alkanut. Mieskin on tullut kotio taas joksikin aikaa, ja se on ihanaa. Ihanaa oli myös eilen, kun päästiin vihdoin katsomaan Porin Teatteriin Sound Of Music. Se olikin toiseksi viimeinen näytös ja eilisessä näytöksessä olleille Von Trappin perheen lapsille viimeinen näytös ikinä. Voi huikeeta, minkä urakan ovat ohjaajat tehneet ja miten hienoja ja taitavia musikaalissa oli. Eilisen näytöksen lapsista tiesin/tunsin kolme neljästä :) Ihania ovat! Musikaalissa on siis tuplamiehitys ja toisen miehityksen viimeinen näytös on parin viikon päästä. Ja on se musikaali kokonaisuudessaankin kyllä hieno. Ja toinen hieno, minkä näin muutama vuosi sitten oli Viulunsoittaja katolla.  

Nytpä tahdon olla ma, pieni pastankeittäjä. Ruoka-aika alkaa olla ja parmankinkkupastaa olisi tekeillä tälle päivälle. Ja muuten, eilen leivoin pataleipää! Se oli hyvää ja helppoa :) Vihdoin, pataleipä: Check. Teen uudestaankin. 

Tässä vähän huono kuva syksyn suururakasta. Kukkapeitto on vielä kesken. Mies oli tyytyväinen  :)  Olin kyllä itsekin. 
Kamut - sarjakuva on paras. Siinä se on, joulun tärkein sanoma: Me emme ole yksin! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti