Hengissä?

Hei, täällä ollaan. On vaan ollut kaikenlaista kiirettä. Ja mietittävää. Mutta oon hengissä. Ja tarkoituksena vielä jatkaa kirjoittamista.

Käviköhän nyt niin, että lokakuulle ei tullut yhtään postausta. Taitaa olla. Mut lokakuussa kävin elokuvissa Kummitytön, hänen Siskonsa ja mun Serkun kanssa. Onnelin ja Annelin talvi oli ihana. Ja ne virkatut tonttulakit olis kyllä jees. Oi talvi ja joulu. Lokakuussa pääsin vihdoin käymään Ruotsissa, tän vuoden varsinainen eka kerta. Oli kivaa. Vaikka Trollhättanissa tapahtuikin hirveitä. Noi koulusurmat on kyllä hirveitä. En kestä niitä. Käytiin myös Kummituskävelyllä täällä Porissa. Se olikin jännä juttu. Tiiä sitten, mikä on totta ja mikä ei...

Eilen oli Pyhäinpäivä. Leppoisasti renkaita vaihtaen vaikka olikin pyhä. Ehkä tulevaisuudessa olis kiva jotenkin erityisemmin viettää sitä. Käytiin me illalla hautausmailla, se on aina pysäyttävää. Sillä tavalla lämmöllä pysäyttävää, rauhoittavaa. Kiitosta, kaipausta, oloa, jolle ei ole sanoja. Onhan se raskastakin. Mutta silti... Jälleennäkemisen toivossa täällä eletään.

Tänään, marraskuun ekana, oon herännyt itekseni suht ajoissa, ootellut että Mies herää, ollaan syöty aamupala rauhassa ja maattu sohvalla, katottu Tervetuloa Ruotsiin ja Solsidan ja nyt Tapio Suominen selostaa hiihtoa telkkarissa..

Olispa jo joulunaika! Sitä mä jo odotan. Onneks oon jo luopunut osasta periaatteitani, joulun valmistelu voi (ja pitäiskin) aloittaa jo marraskuussa. Mut ei tietysti liikaa. Että on vielä jotain iloa kun lauletaan Hoosiannaa. Mut vaikka verhot voi vaihtaa ennen joulusiivouspäivää. Ja jotain sellasta. Parasta olis, jos pian tulisi jo Ensilumi. Ja tulispa tänä vuonna kunnon Talvi.

Haikeus on nyt ehkä tämän hetken fiilis. En tiedä mistä se johtuu. Mutta ei se oo huono.

Nyt täytyy lopettaa, Mies ehdotti et pitäis varmaan liikkua. Ja pitäis hakee tuolit varastosta ja sen sellasta...

Mukavaa Marraskuuta!