... att blogga.
Hahaha!! Onpa ollut hiljainen syksy. Eikä oo tullut edes vuodenvaihteen putkea, joka monena vuonna on tullut. Mutta nyt, mina damer och herrar, hiljaisuus katkeaa. Ainakin hetkeksi.
Tässä kohtaa vuotta, eli vuoden vaihduttua on aika tehdä uudet suunnitelmat ja suunnistaa kohti parempaa elämää. Muutaman bloggaajan kirjoituksista törmäsin sellaiseen Aloitan-jatkan-lopetan -tilinpäätökseen vuoden vaihteessa. Ja aloin miettiä niitä itsekin. Pienen pohdinnan jälkeen päädyin tällaiseen päätelmään.
Aloitan -asioita ei tullut juurikaan mieleeni!! Tai siis sellaisia oikeasti aloitan. Joo, tuli kaikki ne syön-terveellisesti-nukun-paljon-hankin-jumppakortin-kahvakuulailen-venyttelen-kotona-ostolakko-herkuille-ja-vaatteille-ja-kaikelle-laihdutan-luen-ja-muutenkin-sivistän-itseäni-ja-blaablaablaaaaaa. Mutta ei. Pari juttua sitte kuitenkin: Aloitan yhden neulepaidan tekemisen sekä aloitan aktiivisemmin lisäämään musiikkia elämääni. (Ja tietenkin nuo kaikki edellä mainitut elämän parantamisen mahtavat uudenvuodenlupaukset, jotka on rikottu heti uuden vuoden yönä).
Jatkan vaikka mitä kaikkea, mutta ennen kaikkea itseni tutkiskelua, joka on ollut käynnissä koko syksyn. Ehkä vähän liikaakin. On kuitenkin löydettävä joku tie takakireyden ja hällävälin välillä. Jatkan kaikenlaisten elämäntapamuutosten toteuttamista, aika on toimia! Jatkan ainakin leipien tekoa.
Lopetan facebookkini. Vaikka enhän mä nyt sitä lopeta! Se nyt vaan on kyllä sellainen aikavaras, ettei kyllä mitääääään rajaa! Kuinka kauan voi vaan istua tekemättä mitään ja selaamalla vaan sitä typerää seinää. Silti tuntuu hankalalta lopettaa ihan kokonaan, koska työt, Reko ja monta vertaisryhmää. Lopetan myös itseni ruoskimisen. Just muuten edellisestä lauseesta huomasit, miten hyvin se toimii. Lopetan myös ajattelemasta mitä muut on jostain mieltä.
Niin. Tähän vuoden alkuun ei liity nyt kovinkaan suuria hehkutuksia. Vuosi vaihtui, eletään vuotta 2019. Meidän pikkuperheellä on moni asia tosi hyvin, vaikka meidän läheisiä, ja siten myös meitä, koetellaan erilaisissa asioissa. Mitenkäs se Samae Koskinen laulaa mielettömästä elämästä.... En nyt just muista, jotain se niin hienosti sanoo, että siitä vois tulla mun tän vuoden teemabiisi. Ohitti Lauri Tähkän Mä en pelkää- biisin. Ehkä ne ominaan yrittää rohkaista mua Elämään Elämää!!
Näillä mennään kohti ääretöntä ja sen yli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti