Nyt tulee sellainen purskahdus. Taapero vihdoin nukahti ja istun auringossa odottamassa Miestä lounaalle. Ja sitten alkaa neljä vapaapäivää.
Mutta ne elämäntapamuutokset ja ajattelun muuttaminen. Ja mitä siihen liittyy. Mistä tää nyt kumpuaa? Ehkä siitä, että vauvavuosi on vaatinut veronsa ja uni ja syömiset on vähän niin ja näin. Ei silti, varsinaiset raskauskilot on pois, että niistä ei oo tavallaan huolta. Tää kumpuaa ehkä myös imetyksen vähitellen lopettamisesta, esimerkkinä olemisesta (24/7), omasta hyvinvoinnista ja asuinympäristön vaihtumisesta.
Oon jo aiemmin n. 10 vuotta sitten tehnyt elämänmuutosta painon ja ruokailujen suhteen. Ja kyllä vähän olen lipsunut, mutta pääasiassa on opit ja tavat siltä ajalta säilyneet. Jotain oon kyllä kumonnut ja hylännyt, kuten vaikka rasvattomille tuotteille oon jättäny hyvästit. Napostelu on vähän nyt hiipinyt takaisin ja vedenjuonti unohtunut. Aamupala on säilynyt, ja marjoja kyllä paljon. Ruoan teen pääosin itse, limsat on ihan vaan juhlajuttuja, alkoholi tuntuu kaikin puolin turhalta (lasi viiniä tms. on ihan jees joskus harvoin), yleensä panostan kaupassa pienempiin karkkipakkauksiin (patukat, minipussit).
Korjausliikkeitä pitäisi tehdä siis syömisiin. Muutenkin tässä kyllä töiden ja päivähoidon lähestyessä pitää totutella uuteen rytmiin elämässä. Ja asunnon muuttuessa kerrostalosta omakotitaloon, esim. jätehuolto on mietittävä uusiksi. Kun on jo tottunut kierrättämään biojätteen, energiajätteen, lasit ja metallit, niin tuntuu pahalta heittää kaikki roskat samaan. Kaikki muut on jo kyllä ratkaistu, paitsi bio. Nyt biot menee sekajätteeseen ja se ei ole hyvä. Alkaa siis perehtyminen kompostiin, pikaisesti, ettei kauan tarvitse laittaa kaikkia samaan. Ehkä alan kompostoinnin asiantuntijaksi. Biojäte tuntuu itestä vielä tärkeältä kierrättämiseltä, koska se maatuu, ja tulee uudeksi maaksi jälleen. Muovijätettä haluaisin myös vähentää.
Muutokset vaatii pitkäjänteistä työtä ja valintoja. Ajattelun ja aivojen asennon muuttaminen on hidasta, mutta kun on sen työn tehnyt, niin kaikki toimii kuin ittestään. Siispä en taas tähtää isoihin, näkyviin muutoksiin vaan lähden pienin korjausliikkein kohti parempaa huomista. Sekä itseni, perheeni, läheisten ja kaukaisten hyväksi. Jotta kaikilla olisi parempi olla. Ja vaikka tänne nyt kirjoittelin, niin en halua näistä asioista kauheesti tehdä numeroa. Vaan haluaisin antaa näiden asioiden tapahtua rauhassa.
Mielelläni näistä asioista juttelen ihmisten kanssa, nimenomaan juttelen, en tahdo paasata enkä käännyttää, ehkä jotain saa jäädä "ilmaan roikkumaan", kysymyksiksi. Ja voi kun kukaan muukaan ei tekisi numeroa, ei omistaan tai mun tekemisistä. Vaikka joskus haluiskin paasata, opastaa ja ohjeistaa oikein olan takaa ja hallita toisen elämää, niin niin ei kertakaikkiaan voi tehdä. Se on ikävää, hyödytöntä ja vie turhaan voimavaroja. Jokainen tekee valintansa kaikissa asioissa itse. Se on vaikeeta kohdata, siitä tulee avuton olo, mutta niin se on. Sen takia tärkeintä onkin pitää huolta itsestään, ettei anna toisten valintojen vaikuttaa, ainakaan negatiivisesti. Positiiviset vaikutukset onkin sitten eri asia.
Ei muuta kuin ilon kautta kohti parempaa itseä ja huomista! Mitä valintoja Sä teet elämässäsi?
(Ps. Seuraavaksi valitsisin mielelläni syödä, missähän se Mies luuraa?!?!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti