Digiaika. (20 vuotta sitten tämäkin olisi voinut kertoa ponista... Silloin oli Sammissa poni Dikson, Digi. Mutta ei)
Tämä on ihmettely tästä digiajasta, ja miten se vie jotenkin tosi paljon aikaa, kaikki se säätäminen. Vaikka toimiessaan tämä kaikki onkin todella mukavaa.
Nyt siis Kööpenhaminaa saatte vielä odottaa... No, on työt alkaneet ja marja-aika, mutta on myös digiaika. Ja Mies vasta kohta tulossa Ruotsista.
On nää laitteet kyllä jotenkin rasittavia. Mies päivitti läppärin ohjelmistot ja nyt ei saa valokuvia auki. Kauheen kiva, kun se on kuitenkin suurin syy miksi itse tarvitsee tätä läppäriä. Ja muutenkin meni vähän kone sekaisin. Ja sitten ei koskaan tiedä, että mistä kohtaa se joku ongelma löytyy. Ja nyt sitten Mies joutuu olemaan koneella myös vapaa-ajalla. Sen jälkeen kun on 9 tuntia istunut tietokoneen vieressä melko lailla tiiviisti.
Tää ei nyt siis ollut Miehen vika. Nää koneet nyt vaan on niin hankalia. Ja nämä päivitykset. Tää on kyllä vähän mahdotonta, kun jonkin asian laitat väärin niin sitten ei pääse enää koneella mihinkään. Ja jos alat korjata jotain asiaa, niin täytyy varmistaa, että kaikki oleellinen on varmuuskopioitu johonkin...
Nyt taas tuntuu siltä, että kaikissa laitteissa on joku ongelma, mikä hankaloittaa käyttöä:
- Läppäri meni päivityksistä sekaisin..
- Tabletilla en pääse omaan sähköpostiin, enkä päivittämään blogia, kun se meni asennuksissa jotenkin sekaisin.
- Jos päivittää puhelimella blogia ja käyttää siihen appsia, niin kuvat näkyy väärin kun lukee blogia läppärillä.
- Yhteystiedoissa suuri osa on kahteen kertaan, kun puhelimen järjestelmä kerää ne sähköpostista. Jonka osoitelista on sekaisin käyttäjän holtittomuuden takia.
- Jos vaihtaa puhelinta, pitää huolehtia, että kaikki numerot yms. on kopioitu. Ja siinä puhelimessa on ihan oma microsoft-tili, jonka tunnuksia ei voi muistaa.
- Netissä tunnuksia on ihan miljoonasti, ja koskaan ei tiedä mikä sopii mihinkin.
- Spotifyn listat pitää tehdä ensin läppärillä tai tabletilla, jotta sen saisi kunnolla synkronoitua puhelimeen.
- Kun Mies soittaa skypellä, täällä soi puhelimen ja tabletin skype, koska ne ovat molemmat auki. Koska kaikkien järjestelmien kanssa pitäisi olla koko ajan online, niin on äärettömän hankala löytää kirjaudu ulos-nappulaa.
Haha... Näitähän voisi listata vielä vaikka kuinka paljon lisää :) Tää on ihan mahdotonta. Ja vielä työpaikan järjestelmät ei edes ole tässä.
Nyt vaan toivon, että saan kuvat talteen, ja varmaan kohta pitää uusia tuo ulkoinen kovalevy, ettei se ehdi vanhentua, että kuvat eivät mene pilalle. Ja sitten vielä jossain vaiheessa pitäisi katsoa valokuvacd:t läpi, että onko ne kunnossa ja mitä niistä pitäisi säilyttää, mutta miten sen teet, läppärissä ei ole enää cd-asemaa :)
Emmääheikest.
Oikeesti näist kaikist on kyl iloaki, kun ne toimii.
Saunayoga oli tänään hyvä. Ja Mies tulee kahden yön päästä kotio. Ja koht on eka työviikko ohi. Ja kyl se kohta on kunnon syksykin ja joulu :) Nyt kannattaa nauttia metsästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti