On aika laulaa Hoosiannaa...

Ja avata adventtikalenterin ensimmäinen luukku. Trollhättanissa aurinko paistaa ja me lähdetään Göteborgiin junalla laulamaan suomeksi Hoosiannaa. Jännittävää! Täällä on skyltsöndag, kylttisunnuntai, kauppojen oma joulunavaus. Ei liity mitenkään kyllä siihen joulun oikeaan asiaan. 

Eilen syötiin jouluruokaa Albert Hotellilla. Nyt on vatsa täynnä viikon verran! Oli sillejä, sillejä, sillejä ja kalaa, kinkkua ja leikkeleitä, janssoninkiusausta, prinssinakkeja ja lihapullia. Jälkkäriksi  pannacottaa, brownieta, creme bruleeta, karkkeja, juustoja, pipareita... Hyvä palata jämäruokien pariin! 

Tästä linkistä voit lukea yhden joulunjälkeisen blogin, jossa on laulun sanat My Grown-up Christmas List. 

Ei muuta kuin hyvää adventinaikaa!!! 

Jouluhullu Sveamamman mailla :)

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa... Ja tänäänkin oli niin paljon, että ne oli pakko tulla kirjoittamaan mitä pikimmiten. Olispa mukavaa, jos jonkun kerran vaikka ihan odottelisi ja muokkaisi tekstejä, ettei nyt ihan tulis aina tajunnanvirtana mitä mieleen juolahtaa. 

Tässä seuraa nyt erilaisia havaintoja tämän päivän reissujen varrelta... 

• Perjantaina ainakin Suomessa (vissiin kyllä maailmallakin) vietetään Älä osta mitään-päivää. Se on aina kerran vuodessa ja sillä pyritään aktivoimaan ihmiset ajattelemaan kulutustottumuksiaan. "Vastaiskuksi" täällä Göteborgissa on yhdessä ostoskeskuksessa Julklappmorgon, eli kaupat ovat auki klo 7-10 ja silloin on kaikenlaisia tarjouksia voimassa... 

• Tämä on myös maa, jossa rakastetaan Luciaa ja Lucia-juhlaa. Nyt on käynnissä äänestykset valtakunnallisesti ja paikallisesti, että kenestä tämän vuoden Lucia-neito. Ja sitten on Lussekatter. Luciapullia, joissa on sahramia. Ja ne on sellasia kiemuraisia. Kuulin niistä viime vuonna ja täytyy kait tänä vuonna kokeilla itte. Täällä muuten muutenkin on herkuille omia päiviä: Våffeldagen maaliskuussa, kanelbulledagen lokakuussa, kladdkakadagen marraskuussa ja lussekatter joulukuussa. Ne on jopa merkitty joihinkin kalentereihinkin. 

• Täällä on myös sellainen kauppa kuin DesignTorget. Ainakin Tukholmassa ja Göteborgissa. Siellä myydään kaikkea hassunhauskaa design-tilpehööriä. Kuten sellaisia kuningasperhe-teepusseja, joissa sen hahmon saa nojailemaan teekupin reunalle. Ja parisuhdemittareita: Lasimaljakko sekä punaisia (=ekstrakivaa), valkoisia (=tavallista arkea) ja mustia (=ikäviä juttuja) muovikuulia; joka päivä kumpikin laittaa maljakkoon päivän fiiliksen mukaisen pallon ja siitä sitten näkee jonkun ajan päästä, että miten menee suhteessa. Voi varmaan käyttää perheellekin, ja varmaankin ihan on hauska juttu. Tai pissa-ja kakka pehmolelut, täältä voit kurkata miltä ne näyttävät :) 

• Lisäksi sieltä DesignTorgetilta löytyi teejoulukalenteri. Joka päivälle oma teelajike. Tällaselle joulukalenterihullulle se on vähän vaarallinen, mutta en sitä hankkinut. Nythän niitä joulukalentereita on ihan hirmupaljon joka puolella: Partiolaisten kalenteri, Satakunnan kansan kalenteri, arpakalenteri, liikunnallinen touhukalenteri, parisuhdekalenteri, itse tehtyjä ja täytettäviä joulukalentereita, suklaakalentereita, lelukalentereita, muumia, hevosia, enkeleitä, legoja.... huhhuh. Mutta joulukalenteri pitää olla ihmisellä! ja mieluiten monta. Kotoota otin mukaan kolme, luettelon ekat :) 

• Hahaa! Sitten pari asiaa mitä kokeilin ekaa kertaa. Karaoke laivalla. No joo, oon laulanut karaokea, mutta oikeesti sillai yksin ja vähän tosissani, niin ekaa kertaa. Hauskaa... Siellä Annelin ja Pekan välissä sekoitin pakkaa. Ja tänään join cafe Latten. Tomte Latten. No. Ei se kahvi oo mun juttu. Paha olo tuli. Ei edes Latte. Että mieluummin sitten rehellisesti kaakaoo. Se on paljon parempaa. 

Siinä nyt reissuhuomioita... Jatkan neulomista, kunnes Mies tulee kotio. Kuulumisiin taas!  

PS. Höh. Oon kaikille kertonut, että täällä ei ole kynttelikköjä, vaan vain tähtiä roikkumassa ja pöytälamppuina. Mutta siis onhan täällä. Tosi monessa ikkunassa niitä oli. Täällä on siis molempia. Sittenkin. 

Vähän ennen SaunaYogaa.

Tässä on nyt pieni hetki ennen SaunaYogaa. SuomiLoven parissa. Tää on Ihana ohjelma. 

Viikonloppuna tein retken Helsinkiin ja Vantaalle. Se oli mukava ja hieno matka. Perjantaina matkustin yhden Ihanan Ystäväni luokse yökylään. Keskellä koulukiireitä ja elämänmenoa vietimme rauhaisan illan syvällisten asioiden äärellä. Ja vähän kevyempienkin. Elämän äärellä. Voi Ystäväni, oot ajatuksissani, nähdään pian taas! 

Lauantaina kävin sitten vanhalla työpaikallani Myyrmäen kirkolla. Siellä näin muutamia tuttuja Vantaan ajoilta, syötiin yhdessä myyjäisissä joulupuuroa lähetyksen hyväksi. Hyvää oli :) Ja mukava oli nähdä! Myyjäisistä suunnistin Myyrmanniin Kulma-Konditoriaan ja siellä tapasin yhden opiskelukaverini. Söin siellä muuten todella hyvää uuniperunaa. Eikä ollut edes liian iso annos. Juurikin sopiva. Olipas taas mukava nähdä! 

Viimein Sisko saapui myös Helsinkiin ja alkoi valmistautuminen illan konserttiin. Eli olimme menossa Juha Tapion Lapislatsulia-konsertin päätöskonserttiin. Ja voi huikeeta!!! Oli kyllä kertakaikkiaan H-I-E-N-O konsertti. Juha Tapion lauluilla on ollut iso merkitys mun elämässä, oon kuunnellut sitä jo ennen niitä kaikkia hirmuisia hittejä. Ja nyt melkein kolme tuntia jäähallissa. Ihanat laulut, ihania yllärivieraita (Jukka Poika, Anna Puu ja Vesa-Matti Loiri). Varsinkin Loiri oli mahtava nähdä ja kuulla siellä. Joko sanoin että konsertti oli U-P-E-A! 

Eilen sitten illalla jännättiin Tanssitähtien voittajaa. Ja Petehän sen voitti, olihan se nyt selvää :) 

Tänään olen tehnyt joulusiivouksen. Tavallisesti tämän siivouksen olisin tehnyt vasta tämän viikon perjantaina, mutta silloin olen jo naapurimaan puolella Kullan kainalossa, ja Suomeen paluu onkin sitten jo joulukuun puolta, niin tämä oli tehtävä nyt. Jotta palatessa kotona on Ihanan Jouluista. 

Huomenna lupasin mennä laulamaan jouluvaellukselle. Ihan kyllä himppasen verran ihmetyttää heräänkö mitenkään ajoissa, jotta olisin klo 8.15 paikalla. Varsinkin, kun on vielä viikonlopun huonot ja levottomat yöt ja tämän päivän siivous ja saunayoga...

Viikon päästä, tai oikeastas jo sunnuntaina aukeaa tässäkin blogissa mun joulukalenteri. Edellisenkö tein pari vuotta sitten. Niin tänä vuonna ajattelin sen tehdä taas.... AIka jännää!! 

Niin. Vähän huono kuva konsertista, mutta oli pakko laittaa yksi kuva :) 

Matkaruokailua.

Olennainen osa, ainakin mun ja mun miehen elämää, on matkustaminen. Matkailu tapahtuu lähinnä bussilla (linkkarilla), junalla, laivalla ja autolla. Joskus todella harvoin lentokoneella (halvat lennot on täyttä huijausta, ainakin jos Porista Göteborgiin). 

Joka tapauksessa. Matkalla pitää myös syödä, ja se onkin välillä vähän ongelmallista. (Vaikka eihän se näin länsimaiselle sinänsä suuri ongelma ole). Suomen matkoilla ruokailu osuu useasti jollekin aakkosyhdistelmäravintolalle. Vaikka tosin Haapajärven matkoilla syödään kyllä yleensä Juustoportilla tai Lapuan Shellillä. Aika harvoin itseasiassa silloin syödään aakkosasemilla. (Joita mm. muutamat maata kiertävät muusikot yrittävät boikotoida, koska ne on niin samaa muottia ja tallovat pienet ja yksilölliset jalkoihin. Josta oon kyllä osittain samaa mieltä. Tosin, jos vessahätä yllättää ja usein, niin se aakkosasema on kyllä tosi helppo.) 

Laivalla sitten on laivaruokaa... Joka on kahvilassa jotain muoviin pakattua tai ne lihapullat. Tai jossain ravintolassa ihan sitten kunnon ruokaa. Jota on yleensä aika paljon siinä annoksessa. Laivalta vähän puuttuu sellainen hyvä ja kunnollinen välimallin ruoka. Koska ne muoveihin pakatut leivät ei vaan ole hyviä. Juu, kyllähän sitä kerran silloin tällöin voi sellaisen syödä, mutta varsinkin Mies matkustaa varsin usein, niin alkaa käydä tylsäksi ja onhan ne epäterveellisiäkin. 

Ruotsin puolella ei sitten löydykään aakkosasemia. Huoltoasemat ovat huoltoasemia vielä Ruotsissa. On siellä matkaruokapaikat kehittyneet kuulemma vuosien aikana, mutta suurimmassa osassa pysähtymispaikkoja on huoltoasema ja mäkkäri. Så, missäs sitten syödään matkalla Tukholmasta Trollhättaniin? 

Tämä ei nyt ole mikään Ruotsin matkailumainos, koska oon lähinnä kulkenut vain tuota edellämainittua väliä autolla tai junalla. Junalla mennessä on sitten omat ruokailut, mutta oon ottanut tavoitteeksi, että en syö junassa, vaan hankin aamupalani tai lounaani jostain asemalta. Tai sitten mulla on eväitä kaupasta. Eihän sitä niin paljoa edes tarvitse matkapäivänä aina syödä. 

Autolla kulkiessa ja varsinkin kun yhdessä mennään, niin hyvä pysähtymispaikka on Hallsbergissä. Se on suurinpiirtein matkan puolivälissä, joten usein matkat osuu niin, että siellä voi syödä aamupalan tai lounaan. Hallsbergissä on Restaurang Brändåsen ja se on kovin ihana pysähdys tällaiselle muovileipien maassa kasvaneelle. Tässä ravintolassa sämpylät ovat itsetehtyjä ja ne on koottu samana päivänä kuin myydään. Siellä on myös tarjolla aamupalabuffet, joka näyttää aivan ihanalta, toisaalta, onhan se hotelliaamiainen, käsittääkseni lähistöllä on joku majoituspaikka myös... siitä nyt en oo ihan varma. Teetä siellä on tarjolla montaa lajia, ja se tarjoillaan irtoteenä. Leivonnaiset ja herkut vitriinissä näyttävät ihanilta, en tiedä tehdäänkö ne siellä ravintolassa vai onko siinä leipomo lähellä. Sieltä kyllä saa ostaa juhliin tarjottavatkin, tortut ja kakut löytyvät sieltä varmaan moniin hallsbergiläisiin juhliin. Ja lounas. Lounasannoksista on aina malli näkyvillä vitriinissä. Tosin ne lounaat on mun kokoiselle kyllä aivan liian isoja, mutta hyvää, aivan tavallista kotiruokaa. Nykyään kyllä muutenkin kannatan nimenomaan lounasannoksia, lounasbuffetit on aivan typerä idea. Niissä tulee syötyä liikaa, ja joka päivälle ei tarvi olla niin paljon vaihtoehtoja. (Toki buffeteissa varmaan yritetään huomioida kaikki mahdolliset erityisruokavaliot... mutta pääosin tuntuu, että niissä vaan on aivan liikaa vaihtoehtoja joka päivälle.) Mutta ravintola Brändåsen, on kyllä hyvä vaihtoehto matkaruokailun ihmeellisessä maailmassa. 

Vielä linkki, josta pääsee tutustumaan ravintolan maailmaan eli klikkaa tästä :) 

PS. Matkaruokailua on monenlaista. Joskus on vaan syötävä nopeasti sitä mitä on saatavilla eikä voi olla ronkeli. Joskus jos harvoin matkustaa, niin ruokailulla on erilaisia merkityksiä. Säännöllisesti matkustavalla tai työkseen reissaavalla on omanlaisia toiveitaan matkaruokailulle. Jos ei ole paniikki, niin kyllä tykkään itsekin miettiä, mitä matkalla suuhuni laitan :) Ihanaa, kun se on kunnolla tehtyä ja tuoretta. 

Vuodenaika on vaihtunut.

Ajattelin kertoa, jos et ole sattunut itse huomaamaan. Ylläoleva kuva on parin viikon takaa, kun minä näin lumen ensi kertaa tänä syksynä. Eli ensilumi. (Oikeesti ensilumi tuli tänne jo aiemmin, minä vaan olin Ruotsissa silloin.)

Tänä maanantaisena aamuna sen päättelin, merkkejä on ollut jo aiemmin ilmassa... Talvi ja joulu ovat saapumassa, koska 

•  villasukkia ei voi käyttää koko aikaa, koska muuten kengät ei mahdu jalkaan. 
•  toisaalta villasukat tai tossut kotona sisällä ovat aivan välttämättömät, muuten palelee varpaat. 
• kun hakee postia laatikosta, kannattaa jo laittaa takki päälle. (En oo vielä huomannut, koska yleensä mies hakee postin aamulla ja nyt mies on reissussa). 
• auto kannattaisi laittaa illalla piuhan päähän. 
• on jälleen se hetki käsillä, kun miettii, että kannattaisko hankkia auton päälle huppu. Näin välttyisi skrapaamiselta ja lumien harjaamiselta. 

Toisaalta, vähän vielä on epävarmaa, että mikä nyt on, syksy vai talvi. Äärettömän hankalaa on päättää, että montako välikerrosta laittaa päälle ja minkä takin sitten laittaa. Tai mitkä kengät, onko kuivaa vai märkää. Tai että laittaako lämpimämmän vai kylmemmän päivän. 

Marraskuun loppupuoli on täällä. Ajatuksissani muistan Kuningas tulee-jouluvaelluksen väkeä, alkamassa on kiireiset työviikot heillä. Itse yritän rauhoittua elämään tätä päivää, ei huomista, ensi viikkoa tai ensi vuotta. Ei myöskään eilistä, viime viikkoa tai edellisiä vuosia. Ainakaan ihan huolestuttavan paljoa. Niin että stressiä pukkaa, eikä saa tämän päivän asioita hoidettua tai nukuttua. 

Joululaulucd:t autoon on valmiina, ei muuta kuin siis menoksi. 

Toivottavasti pian tulee lunta. Toivottavasti jouluna on lunta. 

Toivottavasti tänään taas muistan kuinka kiitollinen voin jokaisesta päivästä olla. 

Taidan tänään jo aloittaa joulusiivoilun ja valmistelun... 

Syksyn tunnelmia

Nyt tuleekin vähän kuvien sekamelskaa tänään :) On kameralla ja kännykällä otettuja, lähinnä ei kauhean hyvälaatuisia. Mutta kuvia syksyn tunnelmista :) 

Muutama kuva liittyy ihan vähän myös edelliseen postaukseen tavarataivaasta. On löytynyt kaikenlaista käsittämätöntä, mutta on löytynyt myös kaikenlaista mukavaa. Ja homma vielä jatkuu :) Eilen lajittelin mm. Barbien vaatteita... Hah, no tein kyllä muutakin lajittelua, ettei tää nyt ihan näpertelyä ole. 

Vain Elämää -hengessä olin iloinen siitä, että löysin Samuli Edelmannin kasetin. Ja kuoretkin löytyivät myöhemmin. Ah, ihana Paratiisilinnut ja Samuli. Ja on se Samuli vaan tosi hyvä. Uusi levykin on ihan huippu, Spotifysta oon sitä kuunnellut.

Alemmissa kuvissa vain murto-osa kaikista lippiksistä ja mainospipoista! Osan säästin, osa lähti roskiin. Pikkuveljen kirje joulupukille sai jäädä. Jännä, että se kirje kuitenkin löytyi Lattomereltä, eikä Korvatunturilta. Kirje on ajalta, jolloin  Prätkähiiret oli must. Ihana pikkuveli ja Ihana mummu, joka oli kirjeen kirjoittamisessa auttanut. 

Sitten kuvia Ruotsin puolelta. Vähän aiemmalta syksyltä ja vähän myöhemmältä syksyltä. Melkein jo joulujuttujakin, mutta ei ihan vielä :) 

Yläpuolella on kuvia siis reissuista. Laivalla syyskuussa syötiin hyvää lohta :) Se tarjoiltiin sellaisella leikkuulaudalla, itseasiassa seuraavallakin kerralla kanahampurilainen tarjoiltiin samoin. Ristikoita oon tehnyt, välillä vähän fanaattisestikin.. Myös pari tunnelmakuvaa, minigolfkentän tuolit ja kotitalon pääty, syyskuussa oli vielä aurinko korkealla.

Hääkuvat sain kansioon myös tänä syksynä, mikä olikin aivan mahtava juttu. Meillä on kyllä hääkuvista Ifolor-kirja, mutta haluttiin silti vielä ihan oikeaan valokuvakansioon. Seuraavaksi kun saisi koottua vihdoin sellaisen kehys- ja valokuvakokoelman seinälle. Valokuvien säilytys ja selailu muutenkin on kyllä nykyaikana haasteellista, jos se oli sitä jo ennenkin...

Seurakuntiin tutustumista Ruotsissa. Kävin Göteborgiin suomalaisen seurakunnan kahvilassa yhtenä päivänä, sitten kävin  Trollhättanin seurakunnan kahvilassa ja hartaushetkessä, käytiin yhdessä myös tutustumassa Vänerrsborgin kirkkoon, kun siellä oli markkinapäivänä avoimet ovet. Kirkossa oli tuollainen puu kaikille vuoden aikana kastetuille, siinä luki jokaisen nimi ja jokaiselle oli enkeli. En tiedä miten se toimii, ostavatko perheet itse ne enkelit vai miten se toimii... Vänersborgin syysmarkkinat olivatkin kivat markkinat, vaikka ei siellä oikein mitään ostettavaa löytynyt :) Sen sijaan kaupat alkoivat jo valmistautua joulun aikaan ja tuollainen tonttupariskunta melkein sulatti mun sydämen. 

Hylly mummulassa. Haaveilen samanlaisesta omaan kotiini. Pari kertaa vuosien varrella on löytynyt jo samantyyppinen, mutta ne ovat menneet ohi. Nyt on aika jatkaa etsintöjä... Tori.fi onkin kyllä melkoinen paikka, siellä on ihan hirveesti kaikenlaista myynnissä, ehkä on helpompaa lähteä kiertämään kirpputoreja. 

Creme Brulee. Ensimmäistä kertaa isänpäivänä tein tämän jälkkärin. Ihan helppoa ja hyvää siitä tuli. Vaikka vähän arveluttikin ensiksi kaikki keittämiset ja tohottamiset jne... 

Syksyn askarteluja. Kuvaamista varten vain tällainen asetelma, ei mies sitä koko aikaa joudu kannattelemaan ;) Kotonakaan ei ole vielä päätynyt seinälle. Sellaista tämä vähän on, keskeneräistä. Mutta sitähän elämä ylipäänsä onkin. Keskeneräisyyden keskellä on hyvä muistaa Elää Hyvin, Nauraa Usein ja Rakastaa Aina.

Mukavaa marraskuuta, se on kohta jo puolessa välissä ja joulunaika on aivan käsillä! 

Voihan Tavarataivas!

Kotona ollaan Suomen puolella ja nyt tulee ensitöikseni "sylkäisy". Ja vieläkään ei tule kuvia. Koska nyt pitää kirjoittaa ensin ja sitten alkaa toimia. Huhhuh. 

Oon koko syksyn ajan pyöritellyt päässäni ajatusta, että millainen tavarataivas onkaan tämä maailma. Oon siivonnut isän ja äidin kotona nurkkia joka puolella. Samoin olen tehnyt myös omassa kodissa. Omasta kodista ei ole kyllä tavaraa liikkunut kovinkaan paljon ulospäin vielä, mutta ajatuksissa olen siirtänyt jo kaikenlaista tavaraa pois ja vaikka kuinka paljon! Äidin ja isänkin luota on nyt ensiksi lajiteltu vain roskia. 

Ja tänään kotio tullessa se iski. Kaksi viikkoa olen majaillut meidän Ruotsin asunnossa. Olen viettänyt päiväni lenkkeilemällä, kutomalla, virkkaamalla, tekemällä ruokaa. Tilaa on ollut n. 30 neliötä. Vaatteita matkalaukullinen. Ja nyssyköitä muutama. Niillä olen pärjännyt hyvin. Ja nyt. kun tultiin kotiin oli nyssyköitä vielä enemmänkin. Ostin kaikkea todella tärkeää reissusta, mainittakoon vaikka metsäkortit, tarinakuutiot ja kynttilänteroittimen. Niinpä! Kynttilänteroittajan. Sen tarkoitus on helpottaa kynttilän vuolemista kun sen laittaa kynttilän jalkaan. Huoh. Ja ostin myös uudet sisävalot. Sellaiset Happy Lightsit. Marraskuussa alkavia pimeitä varten... 

Mitä ihmeen turvaa sitä hakee näistä kaikenmaailman tavaroista? Toki ne tuovat ympärillemme kauniita asioita, iloa ja valoa, viihtyisyyttä, mutta ihan oikeesti. Näin paljon kaikkea. Ja toisilla ei ole mitään. Ja mitään täältä ei saa kuitenkaan mukaan. Huoh. 

Ajan kuluessa tavaraa vaan kertyy. Sitä vaan kertyy, ihan huomaamatta, aina jotain pientä. Aina jotain uutta. Ja uuteen kauppakeskukseen on päästävä. Ja meidän nurkissa on ihan todellatodellatodella pieni osa kaikesta maailman roskasta. Esimerkkinä yksi älyttömyyksistä, mitä olen televisiosta syksyllä nähnyt, on amerikkalainen Extreme Coupoing. Aivan hirveetä! Siinä ihmiset keräävät tarjouskuponkeja, joissa ei tietenkään ole mitään maksimimäärää, että paljonko tavaroita sillä voi ostaa. He keräävät niitä kuponkilehdistä, joita siellä ameriikoissa ilmestyy. Sitten mennään kauppaan, kerätään tavarat kärryihin ja mennään kassalle, nähdään paljonko koko summa on ja sitten alkaa kuponkien viivakoodien lukeminen. Viimeisimmässä jaksossa mitä näin, yksi nainen osti OSTOSKÄRRYLLISEN HAMMASHARJOJA! ja siitä monta metriä pitkästä kuitista pääsi lukemaan, että säästöä tuli yli 900 dollaria!!! Sitten ne ihmiset varastoi niitä asioita, tavaroita, ruokaa jne. kellareihinsa ja ne on kuin pikkukauppoja. Huoh. Ja monella ei todellakaan ole mitään, ei kotia, ei vaatteita, ei ruokaa, ei vettä! Nyt en kestä. 

Huh. Nyt sain tämän ulos. Nyt voikin sitten lähteä kauppaan hakemaan ruokaa. ja lankaa. Jotta voi tehdä uutta paitaa. Ja sitten voi alkaa rymsteeraus. Viikko rymsteerausta edessä. Sitten taas ehkä reissuun! Jännä nähdä, minkälaisia joululahjoja on tänä vuonna liikenteessä.... 

Olipa kerran...

pyhäinpäiväviikonloppu Trollhättanissa. Viikonloppuna kävimme kätköilemässä Kärlekstigillä, eli rakkauden polulla. Myöhemmin illalla piipahdimme hautausmaalla, veimme muistolehtoon kynttilän monien rakkaiden muistoksi. Aili-mummu, Else-mummu, tuffa, isopappa, tädin mies, tädin anoppi, miehen isä, miehen serkkuja, pappan veljiä, ja muutamia muitakin. Terveiset heille sinne johonkin. Luulimme molemmat menevämme rauhalliselle, kahdenkeskiselle kävelylle hautausmaalle, mutta saavuimmekin keskellä "markkinatoria". Ihmisiä ja autoja oli joka puolella ja oli pulinaa ja hälinää. Myöhemmin luimme lehdestä, että kappelilla oli ollut kahvitarjoilua ja jotenkin sitten varmaan ihmiset olivat niin samaan aikaan liikkeellä. Jännä kokemus, koska olen niin tottunut käymään hautausmaalla yleensä niihin aikoihin kun sinne ei juurikaan muita eksy. Mutta muistolehto oli hieno kaikkine kynttilöineen ja kransseineen. 

Huomenna on jälleen reissun aika ja marraskuu täyttyykin reissuista Suomen ja Ruotsin välillä. Ja välillä pitää käydä Helsingissä Juha Tapiota kuuntelemassa. Virkavapaakin alkaa olla puolivälissä. Tai oikeastaan se on jo ylitetty. Ja nyt olisin halunnut liittää tähän tekstiin kuvia, joita oon ottanut parin kuukauden aikana. Niillä saisi paremmin kerrottua, mitä kaikkea on tapahtunut. 

Oon löytänyt vihdoin ohjeen siis siihen paitaan. Oon myös saanut kaikki afrikankukat valmiiksi, enää pitää palat koota yhteen. Oon lenkkeillyt Ruotsissa ihan kiitettävästi, oon katsonut televisiota Suomessa ja Ruotsissa ihan tosi paljon. Olen kolunnut äitin ja isän kotona kaikki nurkat kertaalleen. Tavaraa on järjestelty ja heitetty menemään. Vielä on tekemistä siellä. Joulufiilistelymieli on vähän hukassa, mutta eiköhän se tästä, kun saa joululehdet käsiinsä ja ehkä joskus luntakin sataa. Oon miettinyt, pohtinut, miettinyt liikaa. Kaikenlaisia asioita. Oon itkenyt, nauranut, laulanut ja soittanut ukulelea. Sellaista elämää, mitä tämä nyt. 

Lopuksi vielä maininta hienosta hetkestä eilen sunnuntaina: Olimme miehen kanssa yhden miehen tutun luona ja mies teki autoremppaa pihalla. Kävin pienellä kävelyllä ja ilta oli pikkuhiljaa alkanut jo hämärtyä. Ja yhtäkkiä, autotallin takaa näkyi loikkivia hahmoja. Ja tajusin, että ne olivat ne kauriit, jotka lähimetsässä asustavat! Kolme kaurista tuli syömään viimeisiä omenoita maasta. Yritin tietenkin kuvata niitä, mutta kännykkällä, hämärässä ei oikein onnistunut. Vaikka ne tulevatkin siihen pihaan, niin ovat silti arkoja ja lähtivät nopeasti karkuun. Mutta voi! Olen niin monta kertaa kuullut että niitä siinä pihassa käy ja nyt näin ne ihan itse. Hieno hetki!