kesäkesäkesä!

Kylymä kesä onkin. Juuri ja juuri taas ehdin tämän kesäkuun kirjoituksen kirjoittaa. Ja samalla mietin, mistä tänne kotiin tuulahtaa aina jokin outo haju. Mahtaakohan se tulla noista kukista pöydällä... jaa-a, ehkä se joskus selviää.  

Tänään päätin vaihtaa yhden vapaapäivän eri kohtaan, ja sehän tarkoittaa sitä, että mulla alkoi tänään juhannusvapaat. Ja hyvä niin, koska työmotivaatio on kyllä minimissä. Ei töiden tekeminen yleensä, mutta kun on juhannusaika tulossa ja kulta tulee taas kotio hetkeksi, ja on yhdessä vapaata. 

Tässä blogissa mulla on myös tuo lista niistä blogeista, joita lueskelen. Tänään siihen taas muutaman lisäsin. Aika pitkältähän tuo lista jo alkaa kyllä näyttää. Suurin osa kuitenkin on ihan tuttuja ja ystäviä. Muutamat on löytynyt ihan vaan naistenlehtien tms. kautta. Mielenkiintoisia, erilaisia, ihmeellisiä elämäntarinoita, jakamista... Elämässä on kaikilla monenlaisia sävyjä, ja lopulta aina asenne ratkaisee. Erityisesti tänä keväänä oon lueskellut ajatuksia tuosta "Selviä elämästä nyt" -blogista. Pysäyttävää. 

Tänään autoillessani ja tämän kevään asioita miettiessäni mietin, että miten vaikea onkaan Isä meidän -rukouksen lause "Tapahtukoon Sinun tahtosi." Ihan voisin nuorisokielellä sanoa, että ihan hullunvaikeeta. Mulla on asioita, joita tahtoisin tapahtuvaksi nyt ja heti. Ja juuri niin kuin minä oon suunnitellut. Mutta Jumalalla on aivan toisenlaiset suunnitelmat mun elämälle. Hyvä varmasti sekin, mutta haluaisin silti oman tahtoni mukaan. Pitää vaan malttaa luottaa, olla, hengittää ja rakastaa. Kyllä se Jumalan tahtokin selviää. Ja kaikkeahan me ei koskaan meidän elämästä ymmärretä. On olemassa niin paljon elämän ihmeellisyyksiä ja kärsimyksiä, että pienen ihmisen on aivan turha niitä yrittää ymmärtää. Pienen ihmisen elämä on niin hauras ja ihana, että ei kannat tuhlata aikaa kaikenlaiseen synkistelyyn ja ikävään. Iloitkaa, sanon, iloitkaa! (Kaikki nää asiat mitä tänne kirjoittelen onkin helpommin sanottu kuin tehty, mutta yrittänyttä ei laiteta.) 

Fb-kamuille oonkin lupaillut tänne sellaista tarinaa musta ja mun miehestä. Jonain päivänä sen lupaukseni täytän :)

Mutta K-E-S-Ä! Kesä on aina ihanaa aikaa. Vaikka tänä vuonna tuntuu menevän tosi vauhdilla. Kyllä kai se siitä sitten hidastuu, kun loma kuukauden päästä alkaa. Siihen tulikin viisi viikkoa, kun leirivapaita siinä yhteydessä pitää. Ja ihan kulman takana on juhannus, kummitytön synttärit, kaikkea kivaa! Jee!!! 

Olkaa siunattuja!