perjantai 20. maaliskuuta 2009

7 päivää mennyt...


Joo, 7 päivää on mennyt. Ja mitä kaikkia paikkoja on ollut mahdollista... kaupassa, ratsastamassa, laskettelemassa, facebookissa, liikastenmäessä, opettajienhuoneissa, kaupassa, kaupassa, kaupassa, facebookissa... ja joo, töissäkin oon käynyt. No, hypoteettisia mahdollisuuksiahan nämä on.. En voi nyt sanoa enempää. En oikeastaan jaksa. Huomenna on töitä. Viikon oon ollut yh-äiti. Ja tällä erää se oli sitten siinä.. Maanantaina palaan omaan kotiini. Tupakanhajuiseen ja yksinäiseen omaan arkeeni. Ei sillä. Yksin eläminen on toisinaan ihan kivaa, mutta kun on viikon elänyt muiden kanssa niin sitä haluaisi jatkaa. Joskus, jonain päivänä. Ja siitä päivästä lähtien jään kotiäidiksi. Tai lähden lähetystyöhön. Oikeesti pitää keksiä jokin muu ratkaisu tolle välille. Nyt odotan helikopteria Jumalalta. Isä tietää.


Nyt. Hyvää yötä Jeesus myötä!


P.S. Ehkä Marley&Me olis ihan hyvä leffa..


 

perjantai 13. maaliskuuta 2009

Kuinka hukata kundi 10 päivässä ja pari muuta leffaa.


Vapaapäivät on täällä! Yksi päivä ja kaksi iltaa vapaata on jo ohitte. Eilen ostin olohuoneeseen verhokankaan. Se on hiano! Ootan jo hetkeä, koska voin ne ommella. Ostin myös ehjän version "Kuinka hukata kundi 10 päivässä"- leffasta. Rikkinäinen mulla jo oli:) Mut katoin sen. Ja nyt oon itte uusi How to-girl. Tosin niin päin, että kuinka löytää kundi 10 päivässä. Yksi päivä on nyt ohi. Hmm... mistä? No kotipihasta, kirjakaupasta, leffateatterista, kävelykadulta. Paikkoja kyllä riittää. Ja oon noissa paikoissa tänään käynytkin. Ja ihan kivan näköisiä tyyppejä siellä liikkui missä minäkin. Mut ei mitään erikoista. Kysymys olikin että miten. Kyse on kai vaan siitä että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Ja että on sen aika. Vielä seuraavat 9 päivää tarkkailen tätä asiaa tästä näkökulmasta. Ennuste viikolle on aika heikko, mutta katsotaan miltä näyttää. Ei mitään vakavaa... kunhan tarkkailen ympäristöäni.


Tänään siivosin ja aika paljon sainkin aikaiseksi. Ja paastosiivoustakin sain pikkasen tehtyä. Oikeastaan keittiön kaapit oottaa vaan järjestelyä ja romukaappi totaalisiivousta. Muuten tää on mennyt ihan hyvin. Ja miljoona asiaa rullas päässä kun siivosin. Mutta ei niistä enempää. Kävin myös leffassa yhden kaverin kanssa. Benjamin Buttonin uskomaton elämä. Se oli aika villi. Villi on nyt jännän, mielenkiintoisen ja ihmeellisen synonyymi tässä kohdassa. Tykkäsin kyllä kovasti. (Ja onhan Brad Pitt Komia Mies;) ) Kuitennii, leffa oli pitkä, muttei lainkaan pitkästyttävä. Eikä lässy, mut ihana. Siinä oli aika monia viisaita lausahduksia, mutta niistä yhtäkään en nyt juurikaan muista kokonaan. Paitsi: Koskaan ei tiedä mitä edessä on. Musta leffa oli Hieno. Ja siinä oli paljon nappeja. 


Lopuksi vielä vähän Peter Joukaisen sanoja:


"Ja kun aika on jatkaa matkaa


ja käsi työhön kohottaa.


Ole kallio askeleen alla


ja koti, johon matkaa tehdä saan.


Etten hetkiäni heittäisi hukkaan,


etten helmiä viskaisi pois.


Ja jos suuria en saavuttanutkaan,


silti suotta en vaeltanut ois."

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Nouskaamme vuorelle korkeimmalle...


... soi päässäni kun eilen aamuna heräsin. Jännää, miten joku biisi soi päässä kun herää, vaikka kyseistä biisiä ei olisikaan kuullut piiiitkään aikaan.


Oon aina ihmetellyt miksi ihmiset ei kirjoita blogeihin säännöllisesti. Tai usein. Mutta nyt sen tiedän. Ei vaan ehdi. Ei ole aikaa. Eikä jaksa. Ja kun jaksaa niin ei tiedä mitä kirjoittaa. vaikka aiemmin oli mielessä sata asiaa...


Voi että mä odotan vapaapäiviä. Viikonlopussa niitä on kolme. Sitä ennen on vaikka mitä töitä. Riparin suunnittelua, työyhteisöpäivä, kerhoja, palavereita, ensi viikon suunnittelua ja ahdistavia yhteydenottoja.. On kyllä ihan kivaakin töissä, mut silti. Melkein jo haistan kevään. Se on tulollaan ja ei malttais enää mitenkään odottaa!! Kun kevät tulee, saa heittää pois talvitakit ja kaivaa esille kaikki kivat kesävaatteet (jotka on nyt kovin isoja...) ja on kirkasta ja valoisaa. Jos olis sitten ittekin pirteempi! Ja vois ulkoilla enemmän. Pyörällä pääsee kulkemaan. Voi että kun kivaa:) Ja odotan! Odotan että elämä muuttuu... ja todennäköisesti petyn. Mutta rukoilen muutosta. Koska Jumalalle kaikki on mahdollista.



Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin...