Juhannuksen ruokajuhlaa :)

Keskikesän juhlaa, eli juhannusta, eli Johannes Kastajan muistojuhlaa, vietimme ihan perheen kesken. Vaihtuvin kokoonpanoin. Pääosin paikalla olivat minä, Mies, Isä, Äiti, Pikkuveli. Pikkusisko piipahteli paikalla kääntymässä töiden lomassa. Itselläni alkoi loma ja olin jo kesäkuun alun ajan miettinyt juhannuksen ruokia ja valmistautunut tähän ruokajuhlaan. No niin... siinä jäi ristikot ja mölkyt kun ei ehtinyt kuin ruokaa laittamaan ja päikkäreitä nukkumaan. Väliin mahtui myös saunomista ja paljuilua. Tässä nyt loman aloituksen kunniaksi juhannusfiilistelyä kuvien muodossa. Parin viikon ajan ehdin toivottavasti päivittää myös kaikkia mielessäni pyöriviä asioita, oon tehnyt kännykkään jo monen monta muistiinpanoa blogia varten. Katsotaan mitä loma tuo tullessaan, mutta katsotaan nyt hieman näitä kuvia :)

Tässä aaton eka kattaus. Uusia perunoita ja tilliä, sillejä, lohta, savusiikaa ja ihan perinteistä vihersalaattia. Namnam!! Vuoden ekat uudet perunat! Ai niin, ja Ahvenanmaalta toin tuliaisiksi Saaristolaisleipää eli svartbröd, ja kyllä se samalta maistui kun se, mitä tein jouluksi :)

Tätä näkyä kauhistelivat rakkaat kanssajuhlijani. Tästä syntyikin monenlaista herkkua. Tein chili-tomaattisalsaa makkaran seuraksi (chili ei maistunutkaan kovin paljon, vaikka oli tulista. Valkosipuli sitten maistuikin.) Pippuriaiolia Strömsö-kirjan ohjeen mukaan. Aioli on ollut mukana kuvioissa maaliskuusta asti, ihanaa pihvien kanssa ja kasvisten kanssa ja ihan minkä vaan kanssa. Sitten vielä Saunaillan salaattia. En ymmärrä miksi teen sitä vain juhannuksena, koska se on ihan tosi hyvää. Yksi niistä ainoista ruoista joita teen soveltaen. 15 vuoden kokemuksella. (makaroni, balkania, herneitä, suolakurkkua, kurkkua + majoneesi/kermaviiliseos: sinappia, sitruunamehua, suolaa, musta- ja valkopippuria maun mukaan. Kaikki sekaisin vaan!)

Juhannusaaton toinen kattaus. Grillattiin makkaraa, valmiiksi marinoituja possupihvejä ja parsaa. Parsa oli uusi tuttavuus, mutta ah, olipas hyvää. Puuosa parsoista poistettiin, kuorittiin, valeltiin öljyssä, pippurissa ja suolassa ja grilliin vähäksi aikaa. Maukasta oli. Näiden lisäksi siis salsaa, aiolia, vihersalaattia ja saunaillan salaattia.

Juhannukseen kuuluu kokko. Ja tänä vuonna meillä oli sellainen. Ei meillä joka vuosi ole. Hieno oli. (vaikkakin olin surullinen, koska siellä paloi yksi sohva, jonka olisin halunnut tarkistaa, olisiko siitä ollut vielä hyötyä joskus. Mutta se on vaan maallista, niin meni sinne sitten. On mulla mun kaksi vuotta vireillä ollut tuoli ja lipastoprojekti odottamassa. Ehkä homma tänä kesänä etenee.)

Juhannuspäivän kattaus nro. 2. Grillissä maustamattomia possupihvejä, jotka loppuvaiheessa valeltiin Strömsöohjeiden mukaan tehdyllä glazella eli glaseerattiin. Ei tarvinnut mitään marinadeja ennen kuin ihan lopussa sellainen kastike siveltiin lihojen pintaan, molemmin puolin. Hyvää oli! Sitten herkkusieni-pekoni-mustapekkakääröjä. Oli tavallista mustapekkaa ja chilimausteista. Tavallinen on mun mielestä parempaa. Ja vielä kasvisnyyttejä: sipulia, paprikaa, kesäkurpitsaa. Joukossa epämääräinen määrä öljyä ja italian yrttimausteseosta. Maiskis!!

Kyllä näillä ruoilla pärjäsi hyvin koko juhannuksen. Nyt odottelen sopivia juhlahetkiä kesälle, että voin tehdä tuulihattusydämen ja Kentin kakkua. Ja kaikkia muitakin herkkuhetkiä odottelen. Kenties nämä keittiökokeilut jossain vaiheessa ulottuvat ilahduttamaan myös muutamia, joiden tiedän näitä kirjoituksia lukevan. Katsotaankatsotaan!

Kohta laitan perunalaatikon uuniin ja teen lisää raparperikiisseliä. Pakastimen tyhjennysviikot alkoivat, jotta saadaan sinne kesän lopussa mansikoita ja mustikoita. Hei, Hyvää Kesää!!

PS. Juhannukseen kuuluivat myös siis raparperikiisseli, äidin tekemä raparperipiirakka ja tiikerikakku, grillattu ananas!! Ja yöt saunakämpässä. Elämä oli niin leppoisaa maalla!!

Mikä otsikko tähän nyt sitten tulis?

Onhan tuokin nyt sitten otsikko :) Nyt on ilta ennen leirirumbaa. Huomenna alkaa tyttöleiri. Pelottelevat uutisissa sateilla. No, antaa  tulla vaan, me tehdään sitten sisäjuttuja. Eikä me tytöt pientä sadetta pelätä.

Nyt telkkarissa on ihan lopuillaan "Tyttö sinä olet tähti". Ah, nuorta rakkautta. Se on niin sydäntäsärkevää! Ihan tässä tulee ikävä Omaa Kultaa, joka tällä hetkellä tuolla lahden toisella puolen ja vähän vielä pidemmälläkin. Vaikka ei silti, tällä viikolla oltais nähty vähän harvemmin. On tosiaan leiriä ja Lähetysjuhlat Haminassa. Jännittävä kesäkuu :) Huomisesta lähtien aika rullaa taas oikein vauhdilla, just nyt tuntuu, että juhannus on jossain valovuosien päässä.

Aattelinpa laitella valokuvia tähän tekstiin, mutta eihän tässä nyt jotenkin toimi tuo kuvien laittaminen. Edelliseenkin tekstiin piti jo laittaa kuva. Mut ei sitte. Ei ainakaan just nyt, kun väsyttää ja pitäis vaan mennä nukkumaan. Yritän jossain vaiheessa tätä kesää saada kuvia (jos se toimis taas jonkun ajan päästä...). Kuvia mulla olis tunikasta, nokkoskeitosta, ekasta grillauksesta, raitasukista, äitienpäivän ruoista. Ja taidanpa vielä ottaa pipoista, villasukista, sormikkaista... Kai munkin jossain vaiheessa pitää esitellä kaikenlaisia tekeleitäni, kun kaikki muutkin niitä netissä laittaa. Tällä hetkellä virkkailen mattoa ja afrikankukkia. Niistäkin pitää ottaa kuvia :) Toi ruokien kuvaushomma on tosi hauskaa. Kun pitää aina kuvata ruokansa. Mut hei! Silleenhän sais uuden tavan pitää ruokapäiväkirjaa ;)

Joka tappauksessa... On aika valmistautua unten maille. Ihanaa kesälomaa!! ja kesän aikaa! Älkää antako sateen lannistaa. Se saattaa muuttaa suunnitelmia, mutta antaa kuitenkin mahdollisuuksia johonkin muuhun. Sitäpaitsi, Sade virkistää!

Kuulumisiin!!

Kevät meni, ötökät tuli.

Mikään ei turhauta niin paljon kuin se, että on juuri kirjoittanut tekstin ja sitten meinaa liittää kuvan mukaan, niin homma alkaa jumittaa. Ja ei, en kopioinut/tallentanut edellistä tekstiä. Nyt se edellisen kirjoituksen fiilis vähän meni. Mutta pointti oli se, että on jo kesä. Ötökät ovat saapuneet lenkkipoluille. Ei ole kiva se. Ja kohta kaikki lehdet ovat jo isoja ja tummanvihreitä. Onneksi vielä on vähän keväänvihreää ennen kuin kaikki muuttuu kesänvihreäksi.

Väreistä puheen ollen. Sain tunikan valmiiksi. Alku oli hieman hankala, mutta vaikeuksien kautta voittoon. Tunikassa on suklaanruskeaa, sinapinkeltaista ja oranssia. Dropsin lankoja ja Dropsin malli. Laitan kuvaa joskus myöhemmin kun saan sen otettua. Helteillä tunikaa ei oikein voi pitää, voi tulla jokin lämpöhalvaannus, mutta viileitä kesäöitä odotellessa. Näinä päivinä kun ei oikein voi pitää tunikaa. Mutta tuon lämmön kanssa on sitte sellanen juttu, että alkaa riittää jo lämpö. 30 on ehdottomasti liikaa. En halua sellasia hikihelteitä.

 Kesään ja lomaan kuuluu jokseenkin paljon taas unelmia ja suunnitelmia. Aika kun tuntuu olevan suunnitteluvaiheessa rajatonta. Tässä muutama unelma ja suunnitelma:

- Matka Norjaan. (Jos tää onnistuu, kaikki muu suunnitelma tehdään sen mukaan)

- Maalailua, maalailua. Punaista, mustaa ja valkoista. Ulkorakennuksia.

- Ruokanautintoja torilta, metsästä ja grillistä! Nokkosista ja raparpereista pitää aloittaa pianpian!!

- Kätköilyä

- Jazzeille. Ehkä töihinkin.

- Meriretket Säppiin ja Ouraan. Se olis vänskää, mutta katotaan osuuko askel- ja merimerkit kohdilleen.

- Aikaa Kullan kanssa. Leirejä ja retkiä kummallakin on yllättävän julmetusti, että otetaanpa sitten kaikki ilo irti yhdessäolosta.

- Muidenkin rakkaiden kanssa oloa. Se on vaan niin kivaa, niin siksi!

- Särkänniemeen, särkänniemeen!! Jei!!

Olikohan jotain muuta? Kauheesti kaikkee, mut haittaaksse? Ei haittaa, nyt on kesäkesäkesä ja aikaa on vaikka millä mitalla! Tehdään mitä keretään :)

Nyt hetkeksi rippileirin pariin, on aika suunnitella kevään leirit valmiiksi, viikko armonaikaa jäljellä :) Ja ensi syksykin pitäisi pistää pakettiin, puhhuijaa!

Jos täyttää 32, saa aloittaa jokaisen loma-aamun skonsseilla.

Näin mä ajattelin kun vietin lomaa pari viikkoa sitten. (Juu, ja sen jälkeen saa taas kattoa mitä suuhunsa pistää ;)

Kevät on tullut kaupunkiin. Ja maalle. Eilen huomasin sen todella. Lauantaisen sadepäivän jäljiltä tuntuu, että luonto on oikein puhjennut nuppuun ja vihreään. Elämä näyttää valoisalta ja aina sisällä istuessa harmittaa, kun ei ole omaa pihaa missä möyriä. Vois kai sitä mennä möyrimään tuohon kerrostalon pihalle, on siitä joku osuus munkin kun yhtiövastiketta maksan ja lainaa omasta kodista. Mutta ei se tunnu samalta kuin jos olisi ihan oma koti. Oma kotitalo tai Omakotitalo. Ihan miten vaan. Voi kunpa joskus voisivat haaveet käydä toteen.

Loma oli mahtavan mukava. Oltiin Isää juhlimassa Vantaan Flamingossa ja siellä oli leppoisaa oloa. Yllättävän hyvin jopa minä viihdyin lillumassa erilaisissa altaissa. Kylpylät kun ei oikein ole mun suosikkipaikkoja. Hyvää ruokaa syötiin ja vähän shoppailtiin. Mukavata oli se. Synttäripäivän vietin leipoen ja siivoten ja illalla kahvittelin muutaman vieraan kanssa. Lomalla tein omia juttuja ja näin ystäviä :) Ja tehtiin miehen kanssa reissu Haapajärvelle. Sielläkin oli melko lailla leppoista oloa. Haapiksessa ehti luoda ja purkaa silmukoita hurjan paljon. Tunikan alkuun piti luoda n. 600 silmukkaa pyöröpuikoille rimpsua varten. Rimpsun tehtyäni huomasin, että rimpsu menee ihan kiemuralle. Kaksi kertaa purin työn kokonaan ja muutaman kerran jouduin aloittamaan luomisen alusta kun lanka ei riittänytkään kaikkiin silmukoihin. Näin mulla. Lopputulos oli se, että rimpsua ei ole ollenkaan. Ja elämä on sillälailla paljon helpompaa. Yksinkertainen on kaunista :)

Tänä keväänä on ihmeellisesti näkynyt kaikenlaisia hienoja otuksia. Onneksi ei ole sattunut mitään onnettomuuksia sen vuoksi. Matkalla tallille auton edestä juoksi kolme peuraa (bambia :) ), Haapiksen matkalla näkyi joutsenia, kurkia, pulu keskellä tietä, kuoveja... niin ja kettu. Matkalla saatiin myös nauttia kevään hajuista. Veikkaan, että yksi pelto oli saanut osansa sikojen lantalasta, sen verran väkevät hajut pukkasivat autoon.

Suuri ihmetyksen aiheeni ei liity kevääseen, mutta haluan sen tähän vielä loppuun jakaa. Liankerääjä! Se tuntuu muutaman kokeilun jälkeen hulvattomalta ja tuikitarpeelliselta kodinhoidon välineeltä. Liankerääjä on liina, joka laitetaan pyykin sekaan, jos pelkää, että joku vaate värjää muita vaatteita. Ja liankerääjä ylimääräiset värit ja harmaudet itseensä. Luovuttamatta niitä enää seuraavassa pesussa toisiin vaatteisiin. Sain lehden välissä ensin kolme sellaista kertakäyttöistä ja kaupasta löysin kestokäyttöön sopivan. Erään pesun yhteydessä liankerääjä pelasti mun valkoiset vaatteet keltaiselta väriltä ja viimeksi suojeltiin muita vaatteita punaiselta väriltä. Huisia!! Liankerääjiä löytyy kaupoista pyykinpesuaineosastolta. Kokeile :)

Nyt kohta on makkarakeiton aika ja kuoroharkkoihin mars. Toukokuu on kiva, mutta tuntuu etenevän vauhdilla eteenpäin. Jännityksellä oottelen jo ekaa ravintolapäivää, johon pääsen osallistumaan. Meillä on Lattomerellä Cafe Lattis 19.5.2012 klo 12-15 Kylätalo Levolassa! Pientä suolasta ja makeaa purtavaa! Jee!

Ps. Tää on jo vanha juttu mulle, mutta yksi keväänmerkki on seepra kylpyhuoneessa! Seepra, jolla ei oo takajalkoja! Siellä seepran takana on hyvä käydä pesulla :)

Nyt alkoi...

L-O-M-A!!!



Aloitin sen juhlallisesti silittämällä miehen paidat reissua varten. :)

Ja kohta tiskaan.

Ja pakkaan loput.

Koti kuntoon ennen kuin lähdetään viikonlopuksi pois. (Älkää, pliis, ryöstäkö mun kotia!!)

On sitten kivampi tulla takaisin!

Tylsä vesisade on, mutta ei anneta sen häiritä isän juhlaviikonloppua!!

Nyt ei voi kirjoittaa enempää, kun muuten tulee kiire.



IhAnAa LoMaA mUlLe!

Ja Onnea Isä!!

Jei!

Kuvia ja tunnelmia :)

(Eilinen kirjoitus ei sitten ollutkaan maaliskuun ainoa)

Nämä ovat kuvia ja tunnelmia loppuvuodesta 2011 ja alkuvuodesta 2012 :)

Itseasiassa. Tämä kuva on viime vuoden pääsiäiskuvia. Täytyykin aivan tuota pikaa kaivaa esiin nuo kananmunien muovikuoret. Tosi hauskaa oli "keittää" muovikuoret muniin ja sen jälkeen myös syöminen oli hauskaakin hauskempaa.

Isän suvun serkkutapaamisen viihdykettä. Kanat on myös oivaa lastenleiri ja ripariviihdykettä. Tai siis sorsat ja muut. Niiden seuraksi tarvii tyhjiä pyörän sisäkumeja. Toimii ritsan tavoin ja pitää kivaa ääntä.

Kätköily. Geokätköily. Tuo harrastuksistani uusin ja hilpeyttä herättävin. Onneksi mulla on ihana mies, jonka kanssa kätköillä. Ja serkku ja serkku ja pikkuveli ja pikkusisko. Kätköjä on nyt etsitty heinäkuusta 2012 asti ja oon löytänyt eri ihmisten avustuksella nyt maaliskuun loppuun mennessä 100 kätköä! Pieni askel ihmiskunnalle, suuri askel minulle :)

Hemma Kväll on tullut tutuksi. Ruotsin Makuuni. Trollhättanissa oon käynyt. Monta kertaa.

Lopuksi ruokakuvia. Sisäfileepihvejä tuli noista. Suurinpiirtein onnistuneita...

Tässä valmis annos. Naudan sisäfileetä, uunipunajuuria ja uunijuureksi, pippuriaiolia ja herneenversoja. Namnam!!

Sitruunapastaa ja kesäkurpitsaa. Sanoisinko, että eksyin jännän äärelle. Mutta ajattelin eksyä uudelleenkin. 

Suppilovahverokeittoa. Tää oli oikeesti tosi hyvää. Ja ihan helppo tehä :)

Sienipiirakkaa. Suppilovahveroita. Paprikaa. Kirsikkatomaatteja. Sipulia. Juustoraastetta. Kuvan alareunassa on laaduntarkkailun jäljet. Koska kokeilin melkein ekaa kertaa soveltamista. Hyvää tuli.

Rakkaudella tehtyjä pullia.

Eipäs ollutkaan kaikki loput kuvat ruokakuvia. Nainen kuvien ja ruokien takana. Kallo ja Kevätaurinko 2012. Kesää odotellessa. Kevät on silti kivampi kuin kesä. Keväällä kaikki vasta herää eloon taas. Kesällä se hetki on jo ohi. Nyt on aika seurata luonnon heräämistä. Tervetuloa uusi elämä!!

Mä tykkään!!

Maaliskuun ainoa...

...blogipäivitys. On tainnut taas aikaa vierähtää viime kerran bloggauksesta. Tässä on tainnut aika vierähtää vähän muissa jutuissa kuin tämän blogin äärellä istumisessa. Itseasiassa mun piti tähän kirjoitukseen liittää muutama kuva, katotaan jaksanko tänä iltana nyt ryhtyä siihen hommaan. Ja nytkin kun lähdin kirjoittelemaan niin tuntuu että eihän tässä nyt mitään kummallista. Paastonaikaa edellään ja Ruotsin reissun oon tehnyt helmikuun lopulla...



Ruotsin reissulla oli jotenkin raastavaa, kun siellä oli kevät jo kovin pitkällä. Trollhättanin keskustan kaduilla kävellessä vain hiekka rapisi jalkojen alla ja ilmassa oli jo lupaus kesästä, aurinko paistoi ja taivas oli ihanan avoin ja sininen. Ulkoiltiin Miehen kanssa tosi paljon, kätköt nimittäin vetivät puoleensa. Ja löydettiinhän me. 8 kätköä lauantain ja sunnuntain aikana sekä kolme hirveä lauantaina. Hienot eläin on hirvi ja siellä ne pällisteli tien vieressä. Ei onneksi tullut eteen. Sitä mä en oo koskaan toivonut, että ne hirvet tulis auton eteen, vaikka oon usein toivonutkin näkeväni hirviä. Isoja eläimiä ovat. Katottiin myös hyvä leffa: "Yhtenä päivänä", "En Dag". Mielenkiintoinen leffa, mutta ärsyttävä loppu oli siinä. Kertakaikkiaan.



Hyvänen aika! Munhan piti tästä jo kirjoittaa aikoja sitten, koska Prinsessa Estelle Silvia Ewa Mary syntyi juuri päivää ennen kuin lähdin matkalle Ruotsiin! Ehdin juuri ennen lähtöä nähdä vielä tv:stä Daanielin ilmoituksen syntyneestä tytöstä. Ja seuraavana päivänä kuulin Prinsessan nimen istuen sohvalla Trollhättanissa ja siellä telkkarissa itse Kuningas nimen kertoi. Voi Prinsessaa! Mä olin siitä innoissani, Suomessa murehdittiin missä on Madde ja ruotsalaiset eivät oikein asiasta puhuneet. Enemmän puhuttiin illalla Euroviisuista ja muista aiheista kuin Prinsessa Estellestä :)



Ruotsin jälkeen vietettiin myös Ystävän 30-vuotisjuhlia lähinnä kolmen naisen voimin. Mukana oli vuoroa vaihtaen myös kaksi muuta naista, yksi mies ja pieni vauva. Apujoukkoina ja hengessä mukana oli ainakin kolme perhettä. Yksi Porlammilla, yksi Lahdessa ja yksi Porin Lattomerellä. Viikonloppu oli mahtava. Iloa ja surua yhdessä. Tragerhoitoa, hyvää pihviä ja juureksia, viiniä, brunsseja, ratsastusta, saunomista, paljuilemista, makkaran paistoa. Ah, ihana naisten viikonloppua!!



Maaliskuu on muutoksen aikaa.. Muutos on valtaisa, mutta todella mieluisa. Siihen on liittynyt kodin sisustamista uudelleen, digiboksin hankkimista, siivoilua ja roudailua, pohdiskelua. Koti on sisustettu uudelleen. Haaveena on nyt myös uusi koti. Rukoillaan, että löytyy uusi koti ja muutenkin muutokset menevät hyvin :) Elämä on ihmeellistä. Eikä suinkaan rauhallista, minkä jo Nuuskamuikkunen on ihastuneena todennut.



"Kasvoin kiinni kiviseen maahan/ Mustaan multaan ja lumeen/ Tunnistan kasvot meren ja jään/ Tavoitan hetkeksi tuulen./ Minä tunnen totisen katseen / Totisen sielun ja sen hymyn/ Kun polttaa ikävä ja kaipuu on mennä/ Ja palaa ikävä jäädä



Jos tahdot tietää mitä on pimeä/ Asu luonani lokakuu/ Jos tahdot nähdä mitä on valo/ Pysy luonani kesään



Nämä aamut päivä voi oottaa/ Pian se saa yöksi jäädä/ Nämä sateet ja pakenevat pilvet/ Aavistan taivaan/ Kuuletko äänet ja äänettömyyden/ Näetkö taakse harmaan/ Sinua katson ja sinua kosketan/ Ja sinä tulet mun mukaan." (Maarit Hurmerinta: Jos tahdot tietää)