sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Lukuja :)


1 yö ja alkaa taas työviikko.


4 päivää ratsastukseen. Ellei oo liikaa pakkasta. Toivottavasti ei ole liikaa ja päästään ratsaille.


7 päivää kauneimpiin joululauluihin ja serkkuglögeihin. Jee :)


8 päivää siihen kun nään rakkaan ystävän ja samana iltana saan myös miehen Suomeen hetkeksi. Toivotaan turvallisia ajomatkoja.


12 päivää JOULUUN! Minä olen jouluhörhö. Niinku Histamiinikin :) Jopa sen verran, että joudun aina joskus miettimään, että oonko ite mennyt mukaan tähän kaupalliseen jouluhössötykseen. Oli miten oli. Lahjojen antaminen ja saaminen on kivaa. En voi yhtään kieltää sitä, etteikö lahjojen saaminen olis kivaa. Mutta tykkään ja haluan myös antaa lahjoja. Tykkään myös tehdä kortteja ja antaa niitä. Kaikenlaista odottamista on ennen joulua. Parasta kuitenkin on se, että on Vapahtajamme syntymäjuhla ja Hänen tulemistaan saamme odottaa! Rehellisesti sanoen, ilman Jeesusta en kyllä selviäisi. Vielä kun useammin antaisin asiani Hänen hoitoonsa. Silloin ne sujuu parhaiten.


15 päivää reissuun. Ruotsinmaa kutsuu. Jännää!!


19 päivää vuoden vaihtumiseen. Ensi vuodesta en vielä tiedä, mutta toivottavasti tästä vuodesta oon oppinut taas jotain ja ensi vuosi olisi hyvä. Toivon ehkä jopa vielä parempaa vuotta kun oli tämä. Tämä vuosi oli ihan huippu!!


Nyt pitää mennä nukkumaan. Odottamisen keskellä pitää elää myös tässä hetkessä. Ettei elämä mee vallan pähkäilyksi. Hyvää yötä!

tiistai 7. joulukuuta 2010

17 päivää jouluun :)


On tullut jälleen aika laskea päiviä :) Jouluaattoon on enää 17 päivää. Ja vuodenvaihtumiseenkaan ei ole sen jälkeen enää montaa päivää. Kuluneena vuonna oon kovin harvakseltaan kirjoittanut blogiin. Nyt tuli jälleen sellainen hetki, että jaksan tähän keskittyä.


Vuosi 2010 on ollut melko lailla tapahtumarikas: oma koti, 30 vuotta, mies, Rooma, ratsastusleiri, Ruotsi... Ja LUKEMATTOMIA pienempiä tapahtumia ja kohtaamisia, jotka on ehkä ollu jopa suurempia asioita elämässä kuin nuo ensin mainitut "isot jutut".


Näin joulun aikaan mua aina vähän huolestuttaa, että tuleeko se joulumieli. Adventtina laitoin kotini kuntoon, jouluvalot, kynttilät, pöytäliinat ja siivosin ja puunasin kaikki paikat hienoiksi. Tein joulukortteja, söin suklaata ja join glögiä. Kaikki oli valmista. Mutta ei oikein ollut sellaista joulunodotusoloa sittenkään. Kunnes... 


Viime viikonloppuna se iski!! Ihanaa odottaa joulua, tehdä kaikenlaisia valmisteluja, vähän kiirehtiäkin lahjojen ja leipomisten kanssa. Joululaulut on parasta mitä tiedän! Mä tiedän myös sen, että joulussa tärkeintä ei ole tunteet ja tunnelma. Tärkeintä on se, että saamme odottaa Vapahtajan syntymää. Vanhan testamentin lupaukset Messiaasta toteutuivat ensimmäisenä jouluna. Ja mikä onkaan parempaa kuin Jeesuksen syntymä ja se, että Hän lopulta pelasti meidät synnin vallan alta. EI MIKÄÄN!


Nyt kun joulunodotus on saavuttanut täyttymyksensä, voin jälleen rauhoittua. Tulevat viikot on täynnä tekemistä ja lahjat, joita oon suunnitellu on vielä pahasti kesken. Ikkunaremppa mun kodissa ei oo vielä alkanutkaan. Uusi siivouspäivä on vielä tulossa. Mut nää ei nyt haittaa. Joulu tulla jolkottaa, ja mä aion nauttia jokaisesta hetkestä. Joulun välipäivät ja vuodenvaihteen rentoilen Ruotsissa. Taidan vähän haaveilla ja unelmoidakin silloin. Niinkuin teen kyllä nytkin. Elämä on ihanaa!!


P.S. Mä oon selvinnyt ihan hyvin tästä 30-vuotisvuodesta. Se on ollut kivaa. Kaksi asiaa, joita olisi voinut hoitaa paremmin tänä vuonna: ihmissuhteet ja kuntoilu. Siinä haastetta ensi vuodelle.


Siunauksia adventinaikaa ja joulua, kun sen aika on!