Tervetuloa 2010!

Ensimmäinen päivä on kulunut. Siis vuodesta 2010. Enkä nyt tässä blogissani palaa kuluneen vuoden juttuihin, vaan kaikki alkaa jälleen alusta. Jälleen.

Lupasin pikkusiskolle, ja ehkä fb-ystävilleni, että en lupaa mitään tänä vuonna. Joitain parannuksia pitää kyllä tehdä. Ihan vaan joitain, esimerkiksi: 

* Karkkia vähemmän tai ei ollenkaan. Sanoo hän, joka syö eilisen jämiä ja aikoo huomenna aloittaa karkkilakon.

* Kuntokuuri. Tai oikeastaan ei kuuri, vaan liikuntaa lisää, vähintään kolme kertaa viikossa. Jumppaa ja ratsastusta. Ihan mitä vaan. Hikoilu ja hyötyliikunta kunniaan.

* Ruokarytmi, päivärytmi, unirytmi. Rytmiä elämään ja paljon. Oikean rytmin Pori :) 

* Huolehdi perheestä, ystävistä, tuttavista, tuntemattomista. Ihmisistä, joita kohtaa joka päivä ja joka toinen päivä. "Rakasta Herraa, Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Matt. 22:37-39

* Rukoile ja työtä tee. Ilman rukousta, ja ennen kaikkea ilman Jumalaa, ei edelleenkään tule mistään mitään. Mitään parannuksiakaan en pysty tekemään itte, ilman Jumalaa. Ja vaikka kuinka yritän ja yritän parantaa itteeni ja elämääni, en voi olla mokailematta. Joka päivä mokailen kuitenkin, halusin sitä tai en. Joka päivä on onneksi uusi armon päivä.

* Meinasin unohtaa yhen!! Ole kiitollinen! Niin paljon on kiitosaiheita ympärilläni. Itselläni on monta syytä olla kiitollinen Taivaan Isälle kaikesta hyvästä mitä olen saanut. Mulla on koti, terveyttä, ystäviä ja perhe, rakkaat lähellä. Kiitollisuus on ehkä myös yksi avain onnellisuuteen. Toisaalta, pitää muistaa olla myös kiitollinen kivusta, särystä ja tuskasta. Se kasvattaa ja opettaa. Ja sillä on tarkoituksensa aivan varmasti.

Näihin kuviin ja tunnelmiin tällä erää... Kolmenkympin kriisi tekee tuloaan, oon hullutellut tänään ja lupautunut "porinaryhmään" ja varannut matkan Italiaan, Roomaan!! Loma Roomassa siis keväällä.

Kiitos!